Sivun näyttöjä yhteensä

3.3.2013

Remonttihommia

Jo jonkin aikaa olen havainnut eteisessämme lievää homeen hajua. Hiihtoloman alkajaisiksi mieheni ja minä päätimmekin selvittää, mistä haju on peräisin. Olimme jo aiemmin poistaneet eteisestä lattialistoja ja haistelleet seinän vierustoja, ja paikallistaneet hajun tuulikaapin oven alle. Sen vuoksi päätimmekin poistaa tuulikaapin oven karmeineen ja tutkia sitä kautta lattian purutäytettä.

Tuumasta toimeen. Ovi sai lähteä, samoin karmit, jotka piti laittaa kappaleiksi, eiväthän ne ehjinä tietenkään suostuneet irtoamaan. Tutkimme lattian alla olevia puruja, nuuskimme nurkkia. Yhdestä nurkasta löysimmekin haisevaa purua muutaman ruokalusikallisen verran. Tämä nurkka oli juuri se, johon vanhempi koiristamme on usein käynyt oksentamassa. Oksennusta oli selkeästi valunut lattian alle ja oksennushan on oiva kasvualusta homeelle siinä missä moni muukin materiaali.

Poistimme kaiken haisevan, mitä löysimme ja kaiken varalta purimme myös tuulikaapin lattian. Sen alta ei löytynyt kummempaa, kuivia puruja vain. Mitään epänormaalia hajua ei ollut havaittavissa. Päädyimme siis siihen tulokseen, että talossamme ei ole varsinaista kosteusvauriota, vaan koiran aiheuttama, hyvin paikallinen homekasvusto, joka saatiin poistettua.

No, siinä samalla tuli sitten tosiaan poistettua niin tuulikaapin ovi kuin lattiakin. Pohdiskeltuamme tilannetta aikamme päätimme, että emme laita tuulikaappiin ovea enää ollenkaan. Tuulikaapissa on aina ollut huono ilmanvaihto, jota ovenpoisto huomattavasti parantaisi.

Ovenpoiston jälkeen tuulikaappi näytti tältä:

Avattu lattia rakennettiin uudelleen lastulevystä, jota onneksi löytyi miehen varastoista. Myöhemmin lattiaan laitetaan uusi pinta korkista.
Tästä nurkasta löytyi haisevaa purua. Poistimme varmuuden vuoksi myös seinän kipsilevystä alareunan, joka tuoksahti myös.






Asioilla on taipumus paisua ja laajeta ja niin kävi meidän tuulikaappiremontillekin. Kellariin johtavan portaikon yläpäässä oli aikoinaan ovi, joka poistettiin jo aikapäiviä sitten. Karmit olivat kuitenkin jääneet paikoilleen ja ne päätettiin nyt poistaa samantien. Päätimme myös, että kun joka tapauksessa joudumme kittaamaan, hiomaan ja maalaamaan, niin uusitaanpa samoilla lämpöisillä myös WC:n ovi...

Pari päivää sitten, karmien poiston jälkeen, kellarin portaikon oviaukko näytti tältä:






















Jotta elämä ei vain olisi liian yksinkertaista, aloittelimme eteisrempan ohessa myös keittiöremonttiamme. Ehdin kuvata keittiön ennen purkutöiden aloittamista. Tässä siis kuvia keittiöstämme siinä asussa, missä se vielä alkuviikosta oli:














 Verhot olin ehtinyt jo poistaa, jotta ne eivät turhaan pölyyntyisi. Jonkin verran astioita olin jo kantanut vinttiin myös ennen näiden kuvien ottamista.

Keittiö laitettiin tähän kuosiin 90-luvulla. Kaapit ovat halpoja mökkikaapistoja, jotka ostimme, koska olimme 20 vuotta sitten nuoria emmekä kovin varakkaita; vakituista työtä ei ollut ja talolaina hengitti niskaan. Keittiö on palvellut hyvin, mutta nyt on kyllä jo uusiutumisen aika!
















Loman edetessä myös kunnostustyöt edistyivät. Tässä muutama kuva eteisestä:

Oviaukkoihin tulevat kaaret ovat alkaneet saada muotoaan. Nyt, kun tätä kirjoitan, cyproc-levyt on laitettu paikoilleen ja kittaustyöt aloitettu. Näistä kuvista vielä puuttuu cyprocia.

WC sai uuden oven. Seinät kaipaavat maalia karmien poiston jäljiltä ja totta kai ovi on myös listoitettava. WC:n puolella jouduttiin seiniä rakentamaan uudelleen, koska uusi karmi oli puolet kapeampi kuin vanha. Siinä olikin melkoinen homma, mutta nyt sekin on tehty ja vuorossa on kittaus, hionta ja maalaus. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta todellisuudessa kaikki työvaiheet vievät aikaa, joten remontti ei vielä aivan lähipäivinä ole WC:n osaltakaan ohi. Joudumme myös WC:ssä maalaamaan seinät uudelleen ja aiomme vaihtaa sinne myös uudet kaapistot ja käsipesualtaan (entinen on halki).






Keittiössä aloitimme purkutyöt ja poistimme osan yläkaapeista. Nyt keittiö näyttää tältä:















Nämä keittiökuvat ovat ankeata katsottavaa, mutta takaan, että keittiö vielä tästä kaunistuu... Saamme uudet kaapit pääsiäisen aikaan, sitä ennen pitäisi saada eteinen kuntoon (ja ehkä WC myös), purkaa keittiön katto ja kuvassa näkyvä seinä, laittaa kattoon panelit, maalata, uusia lattia...

Oi voi. Kyllä työtä nyt piisaa. Oma peukaloni on keskellä kämmentä näiden remonttihommien suhteen, joten keskityn enimmäkseen olemaan apunaisena ja siivoojana. Onneksi mieheni on kätevä käsistään ja päävastuu remontista lankeaakin hänelle. Miehelleni toivonkin rutkasti kärsivällisyyttä tämän remppahomman tiimellyksessä!

Mutta jos meitä ihmisiä remontti ehkä koetteleekin, niin tässä on kaksi, jotka osaavat ottaa rennosti kaikesta pölystä ja sekasotkusta huolimatta!

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille ja kiva, kun ainakin osa vanhan blogini lukijoista on löytänyt myös Tuulenpesään!