Sivun näyttöjä yhteensä

16.9.2018

Tilkkukasseja

Viime viikot olen ommellut ja saanut valmiiksi kolme tilkkukassia. Niistä kaksi ensimmäistä lähtevät joululahjoiksi kummitytöille. Nuorempi tytöistä saa "Sirkuspallot" -kassin:


Aiemmin nuoriso on tykännyt tästä kassimallista, saa nähdä miten nyt käy. Kassin saa nyörillä kiinni ja sinne mahtuu hyvin vaikka jumppavaatteet tai kesällä uintikamat.

Toinen kassi "Eläimet" lähtee vanhemmalle kummitytölle, joka on hyvin eläinrakas, varsinkin hevoset ovat sydäntä lähellä. Siksi ompelin kassiin heppoja ja muita eläimiä. Muuten kassi on tehty samaa ohjetta mukaillen kuin edellinenkin.


Molemmat kassit on tehty osittain kierrätystavaroista. Esim. "Eläimet" -kassin hihna on peräisin rikki menneestä hevosen loimesta... Myös napit ovat kierrätystavaraa.

Omaan käyttöön ompelin rikki menneiden farkkujen takataskuista tukevan kauppakassin. Myös tässä kassissa hihnat ovat hevosen loimesta peräisin, vuori puolestaan on käytetystä pussilakanasta.



Kassien lisäksi innostuin ompelemaan kasan tilkkuja, kuvassa niistä muutamia. Sitten ompeluinnostus lopahti, ja tilkut saavat siis jäädä odottamaan uutta innoituksen hetkeä. Todennäköisesti teen niistä peiton, mutta saattaa niistä tulla kassikin.


Jostain syystä tykkään ommella kasseja ja niitä onkin kertynyt jo niin paljon, että en itse niitä kaikkia ehdi käyttää. No, aika tavaran kaupitsee. Tukeville kasseille on aina käyttöä, varsinkin nyt, kun muovikassejakaan ei enää saa kaupan päälle edes vaatekaupoista. Aikomukseni oli ommella myös patalappuja, mutta kuten sanottu, innostus lopahti. Siinä vaiheessa, kun ompeleminen ei ole enää kivaa, on parempi laittaa kone pois.

Hieman kyllä harmitti tuo kyllästyminen, sillä minulla oli tavoitteena ommella niin paljon kaikenlaista, että olisin saanut edes yhden kangaslaatikoistani tyhjäksi. Enpäs saanut! Tuntuu siltä, että laatikot eivät vajene lainkaan, päinvastoin. Joskus oikeasti tuntuu siltä, että kaapeissa lojuvat kamat lisääntyvät keskenään...

Pieni neiti A on ollut muuten hyvin innokkaasti mukana ompeluhommissa... A:n mielipuuhaa on tulla könyämään paininjalan päälle ja tietysti juuri silloin, kun olen ompelemassa jotain saumaa. Eipä siinä sitten muu ole auttanut, kuin sammuttaa koneesta virta ja keksiä pennulle muuta puuhaa!

Mutta on tämä pieni koira vaan niin suloinen...