Sivun näyttöjä yhteensä

29.9.2019

Kellarihuone

Sain tänään pitkästä aikaa siivottua ja samalla päätin ottaa muutamia kuvia kellarihuoneestamme. Esikoispoikammehan asusteli tuossa ei huoneeksi-laskettavassa matalassa ja ikkunattomassa huoneessa useita vuosia, ennen kuin viime keväänä muutti kotoa pois. Sen jälkeen huone sisustettiin uudelleen oleskelutilaksi, jollainen se oli ennen kuin poika sen itselleen valloitti. Tarkoitukseni oli esitellä tätä huonetta ja sen sisustusta jo paljon aiemmin, mutta näinpähän se vaan on jäänyt. Mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Kellarihuone toimii nyt musiikki-, peli- ja biletystilana. Lattia on kivilaattaa, seinät rapattu vapaasti roiskien ja sen jälkeen maalattu kermankeltaisiksi. Seinillä olevat valaisimet ovat ulkovalaisimia, mutta sopivat hyvin myös tähän tilaan. Kalusteita on kerusteltu sieltä sun täältä, tyynyt sohvalla ompelin keväällä. Nurkassa oleva viherkasvi on tekokasvi, koska näin pimeässä tilassa ei taitaisi mikään oikea kasvi menestyä. 

Tässä kuvia:









Kuten kuvista voi nähdä, tilassa on mm. valkokangas ja värikkäät disco-valot. Ensi perjantaina onkin tarkoitus ensimmäistä kertaa huoneen uudelleen sisustamisen jälkeen pitää siellä kunnon karaoke-bileet ystäväpariskunnan kanssa.

Vaikka lasten kasvaminen ja aikuistuminen onkin toisaalta haikeaa, on siinä hyvätkin puolensa - pikku hiljaa talosta vapautuu tilaa, jota on mukava sisustaa ja laitella taas ihan omaan käyttöön.

Rattoisaa syyskuun loppua kaikille!



15.9.2019

Sadepäivänä

Tänään on varsinainen älläke-päivä. Se tarkoittaa sitä, että aika menee huuhaillessa eikä mitään järkevää tule tehtyä - tai ainakin siltä tuntuu. Koko päivän jatkunut vesisade on yksi syy tähän olotilaan. Edes tallille ei huvita lähteä, kun vettä tihuuttaa kaiken aikaa. Tallilla ei ole maneesia, joten ratsastaessa kastuisi varmasti. Eipä nyt oikein houkuttele!

Toinen syy väsähtäneeseen fiilikseen on eilinen koko päivän kestänyt reissu Turkuun ja takaisin. 12 tuntia siinä meni, niistä 8-9 matkustamiseen. Mutta kummilapsia ja heidän perhettään oli ihana nähdä ja tuntui hyvältä, kun värkkäämäni Barbien vaatteet olivat pikkuneidille mieluisat!

Muutamia päiviä sitten sain valmiiksi loput silppusälä-pussukkani. Tässäpä ne, kuvattuna molemmilta puolilta:



Näille ei vielä ole käyttöä, joten ne päätyvät lahjalaatikkoon. Sen sijaan kierrätysfarkuista tekemäni kauppakassi päätynee omaan käyttöön. Tein yhden mokan kassia ommellessani, ompelin nimittäin toiselle puolelle heijastimen liian ylös, joten kantokahvojen päät ovat toisella puolella eri korkeudelle ommeltu. Mutta se ei haittaa käyttöä, on vain pieni kosmeettinen haitta. Kassin pohja olisi saanut olla jämäkämpi, mutta menköön nyt näin. Teen toisesta, kesken olevasta kassista, parannellun version! Sen taidankin sitten antaa esikoispojalle lahjaksi, jos hän sen käyttöönsä kelpuuttaa.

Tällä puolen kantohihnan päät ovat samalla korkeudella...


...tällä puolen taas ei, koska en viitsinyt ryhtyä ratkomaan heijastinta irti ja ompelemaan sitä uudelleen kiinni.


Sain äskettäin valmiiksi myös ensimmäiset kettukarkki-lapaset. Ohjeita ja erilaisia versioita löytyi netistä, aion neuloa näitä nyt useammat hieman varioiden tätä ensimmäistä mallia. Tarkoitus on neuloa myös kettukarkki-sukkia, ainakin yhdet itselleni (vaikka en todellakaan tarvitse enää yhtään sukkaparia...) ja toiset tyttärelle. Tämä kettukarkki-buumihan taisi olla villeimmillään jo pari vuotta sitten, mutta koska en hirveästi seuraa trendejä, niin sytyin tähänkin hommaan vasta nyt.


Hieman nyt harmittaa, kun en väsymyksen ja vesisateen vuoksi saa lähdettyä ratsastamaan... Olin torstaina pitkästä aikaa ratsastustunnilla ponini kanssa ja se teki niin hyvää meille molemmille! Laukassa tosin meinasin pudota ponin selästä kun se innostui hieman hyppelemään, mutta enpäs pudonnut kuitenkaan. Oli kivaa...Kaikki sujui niin hyvin, että nyt on taas uutta intoa liikuttaa ponia, joka on ollut varsinainen laiskamato koko kesän (kuten minäkin). Mutta ei tänään. Pitää kuunnella kehoaan. Sitä paitsi kenttäkin on tällä kelillä aivan hirveässä kunnossa - ei siellä huvita paljon laukkailla ja pelkästä kävelystä olen saanut kyllikseni. No joo. Vähän on nyt selityksen makua. Mutta oli miten oli, tänään aion huilailla - ja hyvällä omalla tunnolla!

Rentouttavaa sunnuntain jatkoa kaikille!

7.9.2019

Kummilasten synttärilahjat ja vähän muutakin

Lupasin muutamia viikkoja sitten kummilastemme äidille ommella hänen 3-vuotiaalle pojalleen paloautokassin lahjaksi ja 7-vuotiaalle tyttärelle Barbien vaatteita. Siitä se sitten lähti, nimittäin mahdoton ompeluinnostus. 

Ja tulosta on tullut! Kun olin saanut lahjaompelukset valmiiksi, tuli ommeltua loppuun pari tilkkupintaa (laitan niistä kuvat myöhemmin) ja laitettua alulle pari säläpussukkaa. Yhden sain jo ommeltua valmiiksikin. Mutta aloitetaan niistä Barbien vaatteista.

Ompelin aluksi nukella T-paidan, rantakassin ja ruutushortsit. Ne yllä on Barbien mukava lähteä rannalle kesäpäivää viettämään.




Todella loogisessa järjestyksessä ompelin punatukkaiselle neidille seuraavaksi yöpuvun ja tyynyn. Unikaverina on virkattu nalle, jonka olen tehnyt joskus aiemmin.




Itämaista iltaa Barbie voi lähteä viettämään valkoisissa pitkissä shorteiss ja kimaltevassa topissa, hiusten suojaksi tai hartioille voi kietaista värikkään huivin.




Rantakahvilaan voi mennä iltaa istumaan vaikka violetissa T-paidassa ja tummanvihreässä hameessa. Olkalaukku on ommeltu keinonahasta, nappina on helmi. Laukku on avautuva.





Illan viiletessä voi asua vaihtaa caprihousuihin ja pukea T-paidan ylle farkkutakin (jonka istuvuudessa on kyllä toivomisen varaa...).




Vähän fiinimpiin juhliin ompelin Barbielle useampia vaihtoehtoja. Ensimmäisenä vaaleanpunainen mekko, jonka alle voi helmaosan läpinäkyvyyden vuoksi pukea vaaleanpunaiset pöksyt.




Tässä yksiolkaiminen, kimalteleva ruusmekko...




...ja sininen, hieman pidempi mekko. Mekkojen kaveriksi neuloin valkoisen villatakin.




Hellepäivinä on hauska sienimekko viileä vetäistä ylle.


Ja rannalle laitetaan tietenkin bikinit ylle ja rantapyyhe alle.


Koska Barbienkin elämässä voi olla syksy ja talvi, niin pitää olla lämpöisempääkin vaatetta. Alla parit pitkät housut ja college-paidat, punainen hupparitakki, pipo ja kaulaliina.





Ompelin nuorelle neidille lahjaksi myös kassin, johon sain pakattua Barbien vaatteineen. Mukana paketissa on myös kaupasta ostettu Barbien kenkäpakkaus, jossa oli useita pareja erilaisia kenkiä.


3-vuotias paloautojen ystävä saa paloautokassin, jonka sisälle pakkasin paloautolelun ja palokunnasta kertovan pienen satukirjan.


Pika-pikaa askartelin tänään pojalle myös onnittelukortin. Tytölle sellainen löytyikin jo aiemmin askarreltujen joukosta.


Myöhemmin (jouluna) kummityttö saa lahjaksi vielä ainakin neulomani sukat ja lapaset. Sukat kokoa 35 on neulottu Nallesta ja lapaset kokoa 130 cm Seitsemästä veljeksestä, mukana on Novitan heijastavaa lankaa. Mallit ovat omiani.




Neuloin myös itselleni lapaset, vaikka en kyllä sellaisia olisi tarvinnutkaan. Näissä on jättikerästä akryyli-villasekoitelankaa ja paljetein koristeltua ohuempaa lankaa jämäkerältä. Sain myös viimein neulottua loppuun sukat, joita olin aloitellut jo keväällä. Sukat on neulottu laadukkaasta ohuesta sukkalangasta, jonka nimeä en kyllä enää muista. Sukkien väri on mitätön, mutta lanka oli  miellyttävää neuloa ja sukat kivan tuntuiset jalassa.





LISÄKSI olen ommellut vielä yhden  pussukan, kuten jo aiemmin mainitsinkin, sekä penaalin. Nämä päätyvät lahjalaatikkoon. Pussukka on ns. silppu- ja säläpussukka eli ommeltu pienistä, epämääräisistä kangaspaloista, joista ei saa enää ommeltua oikein mitään järkevää. Kuvasin pussukan molemmilta puolilta, koska ne ovat erilaiset. Penaali on ommeltu kummitytön kassikankaan jämistä.





Ja lopuksi vielä tyyny, jonka ompelin ystävälleni. Sain häneltä kesällä ison kassillisen kierrätyskankaita ja kiitokseksi lupasin ommella hänelle jotain. Ystäväni toivoi tyynyä vanhoista lastenhuoneen verhoista muistoksi, ja sellaisen hän nyt sitten saa.



Olikohan tässä nyt kaikki? Olen ollut uppoutuneena käsitöihini niin tiiviisti, että huusholli on päässyt räjähtämään ja yksi laskukin oli unohtunut maksaa. Olen siis ollut harvinaisen hajamielinen... Kaikin puolin on viime aikoina tuntunut siltä, kuin päässä olisi valtava liikenneruuhka. Ehkä keskeneräisten käsitöiden loppuunsaattaminen ja mielessä olevien ideoiden toteuttaminen ovat hieman nyt tuota ruuhkaa purkaneet. Mutta pari tilkkupeittoa ja pussukkaa pitäisi vielä ommella valmiiksi, kesken on myös pari kauppakassia... Sekä yksi neulehuivi, kaksi jämälankavirkkauprojektia ja yksi matto. Lisäksi pitäisi neuloa lahjoiksi muutamat sukat / lapaset ja toteuttaa yksi hauska patalappuidea... Yksi pastellimaalauskin odottaa valmistumistaan ja tuhat muuta maalausaihetta toteuttamista.

Taidan olla vähän pöhkö. Järkevää olisi saattaa yksi työ loppuun ennen kuin aloittaa uutta, mutta sepä ei näytä minulta onnistuvan sitten millään!

Idearikasta viikonloppua kaikille!