Patalappuja

Tytär täytti äskettäin 18 vuotta ja uhkasi muuttaa kotoa pois. No eihän se kesken lukion ole oikein taloudellisesti mahdollista, mutta varmaankin tytär lähtee heti kun kykenee. Kova hinku on päästä sisustamaan omaa kämppää ja elämään omassa rauhassa niin kuin itse haluaa. Ymmärrän sen hyvin.... Itsenäistymisen tarve tulee ja niin sen pitääkin tulla.

Hätäpäissäni ryhdyin taas ompelemaan patalappuja, koska niitä aina tarvitaan. Myös kotoa lähtijä tarvitsee, vaikka ei sitä ehkä itse vielä osaa ajatellakaan. Ompelin sitten paljon muutakin, mutta tässä vaiheessa olen kuvannut vasta nuo patalaput. Ompelukone hurisee todennäköisesti vielä jonkin aikaa, kunnes sitten taas kyllästyn ja on aika vaihtaa johonkin muuhun hommaan. Tilkkuilua on luvassa vielä hetken. Muutama pussukka kenties ja kasseja?

Tässä pari koira-aiheista patalappua tyttären tulevaan muutto-kuormaan (jos kelpaavat):

Muutaman patalapun tein sitten lahjalaatikkoon ylimääräisiksi jääneistä tilkkublokeista:

Edelleen olen sitä mieltä, että siistin patalapun ompelu on paljon vaikeampaa kuin esimerkiksi siistin pussukan ompelu... Mistä lie johtuu? Mutta kyllä näistä kelvollisia tuli, kun käyttötarkoitusta ajattelee.

Koiralle lelu

Pieni koiraneitimme on melkoinen peto ja tappaja; kaikki lelut se raastaa rikki alta aikayksikön. Niinpä ajattelin hyödyntää varastoissani olevia farkkukankaan paloja ja ommella koiralle lelun, vaikkapa vain kertakäyttöisen, jos ei leikeissä kestä.

Syntyi tämmöinen otus. Neiti A on hulluna rusakoihin, joten kaipa tämä hyvällä mielikuvituksella katsottuna voisi olla vaikka rusakko.

Tämän lelun tein ihan lennosta ilman mitään ohjeita tai piirustuksia. Otin sakset käteen ja leikkasin, sitten ompelin. Aluksi Neiti A vähän ihmetteli, että mikäs se siinä ja saako siihen koskea...

...mutta nopeasti koira ymmärsi, että hänellehän se oli tarkoitettu! Ja lelu sai kyytiä!

 

Välillä piti käydä ikkunasta kurkkimassa, näkyykö pihalla niitä ihan oikeita rusakoita...



Sisustustöitä Hopeamäessä

Iltakausia olen viettänyt kellarihuoneessa ja työpöydän ääressä sisustaen Hopeamäkeä ja askarrellen sinne sisustusjuttuja. Alla kuvia tämän hetkisestä tilanteesta, aloitetaan kylpyhuoneesta, jonne laitoin verhon pitsinpalasta, joka tuli nukketalon mukana. Suurin osa tavaroista on ollut aiemmin Villa Kumpulassa, mutta punainen matto on uusi (virkattu pikkuliina), samoin pieni hyllykkö seinällä. Kylpyhuone- ja kodinhoitotilaa jakamaan askartelin pienen lasiseinän.

Iso peili on tehty Biltemasta ostetusta peilikalvosta ja valmiista kehyksestä. Verhotanko on muovihelmistä ja grillitikusta, maalattu hopeanvärisellä akryyvärillä.

Yläkerran aulaan tuli musiikkihuone, jossa on piano sekä talon isännän sähkökitara ja banjo. Mattona on virkattu liina.

Makuuhuoneen kalustus on pääosin Villa Kumpulasta ja tyttären vanhasta nukkekodista (josta aion tehdä kansakoulun jossain vaiheessa...). Mukana on muutamia uusiakin tavaroita, mm. seinällä oleva hylly.

Lastenhuoneeseenkin löytyi kalusteet vanhoista nukkekodeista. Matto on kortti, jonka olen saanut Irmalta syksyisen arpajaisvoiton mukana. Samaisen arpajaisvoiton mukana tuli kivoja kankaita, joista tulee mm. verhot tähän huoneeseen!

Keittiö on vielä täysin keskeneräinen.

Myöskään eteisessä ei ole juuri muuta kuin sotkua. Portaikkoon sain sentään kaidepylväät paikoilleen, mutta varsinainen kaiden pylväiden välistä puuttuu. Alkuperäinen ajatus oli virittää ketjua pylväiden väleihin, mutta tämän idean toteuttaminen ei vaan onnistunut. No, keksin kyllä jotain muuta, jos se on tarpeen. Pylväikkö on niin tiheä, ettei edes pieni nukkelapsi pysty tuosta välistä tipahtamaan.

Viimeisenä vielä olohuone, jonka kalustus oli aika hakusessa. Villa Kumpulassa ollut sohva hajosi, joten jouduin tekemään tilalle uuden. Tein sitten "talonpoikaissohvan", sellaisen auki vedettävän, josta saa varavuoteen. Askartelin tämän "puusohvan" paspispahvista. Tilasin olohuoneeseen myös muutaman puuvalmiin kalusteen (pöytä ja takka), jotka maalasin huoneen väreihin sopiviksi. TV-taso pitäisi vielä värkätä, en oikein tykkää tuosta, joka huoneessa nyt on.

Yksikään huoneista ei ole vielä kokonaan valmis ja talosta puuttuu paljon yksityiskohtia ja pikkutavaraa. Sisustaminen siis jatkuu...

Hopeamäen remontti on viimeinkin edistynyt

Joulun jälkeen Villa Kumpula nukkeineen sai jäädä nauttimaan jouluisesta tunnelmasta ja minä siirryin Hopeamäen pariin. Aika monta tuntia vierähti hiomisen ja kittaamisen parissa, maalaamisesta puhumattakaan. Osa pinnoista piti maalata kolmeen kertaan, jotta vanha pinta peittyisi.

Alla on kuvia nukketalosta hionnan ja kittauksen jälkeen. Katto ja yläkerran lamput on poistettu (alakerrasta lamppuja ei saanut irti). Mies on asentanut isomman levyn nukketalon alle tukevoittamaan notkahtanutta taloa.

Keittiön rikkinäinen ikkuna on poistettu ja korjattu (siitä tehtiin pienempi kuin aiemmin) ja ikkuna-aukkoa on miehen toimesta pienennetty. 

Maalaamisen tein useammassa vaiheessa, koska maalikerrosten piti luonnollisestikin välillä kuivua. Aluksi maalasin ulkoseinät siniharmaalla ja jalustan levyn valkoisella. Ulkoseinän väri on samaa, jolla pihakaivomme on aikoinaan maalattu ja valkoistakin löytyi varaston kätköistä.

Ulkoseinien maalauksen jälkeen siirryin sisätiloihin ja pohjamaalain kaikki pinnat valkoisella. Eteisen ja portaikon maalaaminen oli haasteellista, tila oli erittäin ahdas.

Pohjamaalin kuivutta maalasin pintoja vielä uudelleen. Makuuhuoneen seinät saivat vaalean turkoosin värin, muut seinät jäivät valkoisiksi. Lattioista ajattelin aluksi tehdä tummanharmaat, mutta ensimmäisen kerroksen vedettyäni alkoi pinta näyttää liian tummalta pieniin tiloihin.

Päätin sitten maalata lattiat samalla värillä kuin ulkoseinät, vaikka se mieheni mielestä olikin hassu ajatus. Toimii silti mielestäni ihan hyvin...

Kun ikkunoiden ulkokarmitkin oli viimein maalattu, siirsimme talon kellarihuoneeseen ja pääsin lopulta tapetoimaan ja "kaakeloimaan". Aloitin kylpyhuoneesta. "Kaakeli" on paperille printattua kivilaatta-kuviota, joka on päällystetty kontaktimuovilla. Takaseinä on tapetoitu askartelukartongilla.

Myös yläkerran aulassa yksi seinä sai askartelukartongista tapetin.

Makuuhuoneeseen en laittanut tapettia lainkaan ja ovikin sai jäädä alkuperäiseen asuunsa.

Tulevaan lastenhuoneeseen laitoin kellertävän tapetin, jossa on punaisia ruusunnuppuja. Hempeää ja pikkutytöille sopivaa.

Keittiö ja eteinen saivat jäädä valkoisiksi, ainakin toistaiseksi. Kaakeleita en vielä tässä vaiheessa ryhtynyt sinne asentamaan.

Olohuoseeseen laitoin vaalean tapetin. Mietin, onko se liian moderni vanhanajan taloon, mutta saa olla toistaiseksi näin. Kattolamppua on vielä tuunattava.

Tässä vielä kuva koko talosta huoneineen. Katto on edelleen hiomatta ja maalaamatta ja sähkötöitä ei ole tehty. Mutta kaikki valmistuu aikanaan...