Matosta tuli aavistuksen muotopuoli eikä se muutenkaan ole ulkonäöllä pilattu. Lisäksi huomasin maton valmistuttua, että olin virkannut liian löysiä silmukoita ja matosta tuli aika löysä. Matto tuntuu kuitenkin jalan alla mukavan pehmeältä ja seuraavan kerran tiedän, että matosta on tehtävä napakampi. Moni on esitellyt blogeissaan kauniita, oikeista kuteista virkattuja pitsimattoja, sellaisen minäkin vielä joskus teen... Kunhan saan ensin lukuisat muut keskeneräist käsityöni ensin loppuun.
Moni työ edistyy liian hitaasti ja vie aikaa. Tämänkin rojujeni joukosta löytyneen peilinpalan kehystämiseen meni yllättäen pari tuntia. Lopputuloksesta voi olla montaa mieltä, mutta mökille tämä peili kyllä kelpaa.
Peilin kehystämisessä on käytetty puuvillakangasta ja pahvia. Koristetähdet on liimattu kiinni. Reunat on viimeistelty keltaisella kirjontalangalla. Aivan joutava työ tämäkin oli, mutta sainpahan tuonkin peilinkappaleen hyötykäyttöön!
Pojan takista hajosi vetoketju ja kävin ostamassa Eurokankaasta tilalle uuden. Samalla mukaan tarttui muutama kankaanpala palalaareista. Toisesta kankaasta, joka on ohutta ja läpikuultavaa ja väreiltään aivan ihastuttavaa, päärmäsin reunat ja kangas saa jatkossa palvella huivina:
Tämä toinen kangas saa vielä odottaa ideoita.
Todennäköisesti ompelen siitä itselleni puseron. Jos kangasta olisi enemmän, siitä voisi tehdä myös mekon. Missä tämmöisestä kankaasta tehtyä vaatetta sitten pitäisin, sepä vasta onkin arvoitus! Joskus sitä vaan ihastuu johonkin kankaaseen, vaikka se ei olisi omaa tyyliä lainkaan. Yleensähän käytän farkkuja ja neulepaitoja, jotka ovat väritykseltään mustia, vihreitä, sinisiä tai oransseja - yleensä yksivärisiä eivätkä erityisen naisellisia. Tämmöinen kimalteleva kukkakuosi voisi olla arkikäyttöön hieman liian juhlava ja ehkä jopa tätimäinen. No, saapa nyt nähdä, mitä tästä kankaasta sitten loppujen lopuksi syntyykään... Elämä on täynnä pieniä yllätyksiä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti