Tauon paikka

Tämä blogi jää nyt tauolle. Olen siirtynyt Instagramiin, enkä tiedä jaksanko siinä rinnalla enää päivittää myös tätä blogia ja laitella tänne samoja kuvia ja asioita kuin instaan -tuntuu aika turhalta. Varsinkin, kun kommentteja ja merkkejä lukijoista on tänne blogiini tullut niin vähän. Käykö täällä edes ketään, Pikilangan purulaaria lukuun ottamatta? Tämä blogi on toiminut hyvin päiväkirjan tapaan käsitöiden ja askartelun ym. juttujen tiimoilta, mutta nyt kaipaan jotain muuta eikä tämä blogi enää täytä nykyisiä tarpeita.

Voi olla, että tänne vielä tulee jossain vaiheessa tekstiä fiktiivisten tarinoiden muodossa (tämmöistä olen joskus ideoinut), mutta en ole siitä aivan varma. Tällä hetkellä on kirjoittamista suurempi palo sisustussuunnitteluun ja visuaaliselle puolelle. Tulevaisuus on nyt aika lailla hämärän peitossa, minulla on toiveita ja unelmia tulevan suhteen, mutta en vielä tiedä, missä määrin pystyn haaveita toteuttamaan. Pienin askelin menen näiden asioiden kanssa eteenpäin. Paljon riippuu siitä, mitä nykyisessä työssäni tulee tapahtumaan; jatkuuko vai eikö jatku, kas siinäpä vasta pulma!?

Sisustusaiheisen blogian perustamista olen suunnitellut, mutta vielä en ole aivan varma tästäkään. Asiaa pitää vielä hieman muhittaa ja suunnitella.

Mutta kiitos kaikille, jotka olette lukeneet juttujani ja kommentoineet!  Puuhat jatkuvat ja jatkossa kuvia ja tunnelmia löytyy Instagramista, etteköhän te minut sieltä löydä, halutessanne. En halua tähän laittaa tarkempia tietoja, koska olen pitänyt tätä blogia nimimerkillä ja instassa esiinnyn omalla nimelläni. Ei pidä sotke puuroja ja vellejä... :) 

Mukavaa kesää teille kaikille! Ehkä vielä tämänkin blogin merkeissä tavataan!

Katse ulos

Tähän aikaan vuodesta katse kääntyy sisätiloista ulos, heräävään luontoon ja puutarhaan. Käsityöt eivät ole innostaneet, yhdet ohuet villasukat sain neulottua loppuun. Nyt sukanteko saa suosiolla jäädä tauolle. Ehkä se sitten syksyllä taas innostaa.

Korttejakin tuli askarreltua viileinä päivinä. Alla kuva sukista ja kuvakooste tekemistäni korteista.

Lämpimät päivät olet ollut "ihan pihalla". Olemme tehneet koiran kanssa pitkiä lenkkejä, nauttineet kahvihetkistä kuistilla... Lumet eivät ole vielä täysin sulaneet, mutta osa pihasta on jo haravoitu ja suurin osa kukkapenkeistä siivottu. Mökille emme ole vielä ehtineet, mutta sekin aika koittaa tässä piakkoin - siellä on samat hommat edessä kuin kotipihassakin, siivottavaa riittää talven jäljiltä! Myös mökille tekemäni sisustussuunnitelman toteuttaminen alkanee tänä kesänä. Siitä kirjoittelen sitten enemmän, kunhan jotain valmistuu... Tekemistä on paljon, enkä usko, että yhden kesän aikana ehdimme saada kaikkea valmiiksi.

Sisustussuunnittelukoulutus lähenee loppuaan. Olen nauttinut opiskelusta täysin siemauksin ja opiskelun päätyttyä tulee olemaan tyhjä olo. Viimeiset tunnit ovat viikonloppuna ja valmistuminen toukokuussa. Mielelläni opiskelisin alaa vielä lisää, tai tekisin alan töitä. En kuitenkaan uskalla irtisanoutua nykyisestä työstäni, ennen kuin olen varma, että toimeentulo on taattu joko uuden työnantajan palveluksessa tai yrittäjänä. Nykyisestä työstäni olen tähän saakka tykännyt, mutta koronavuosi etätöineen, lomautuksineen ja irtisanomisineen on ollut rasittava. Väkeä on lähtenyt muualle paljon ja lisää muutoksia voi olla tulossa, koska töiden määrä on romahtanut. Tekemistä ei yksinkertaisesti riitä enää kaikille, hädin tuskin muutamalle. Työmotivaatio on täysin nollassa, olo on lamaantunut. Kuin löysässä hirressä roikkuisi... Koko ajan sitä odottaa jotakin tapahtuvaksi, itsekään tietämättä, että mitä tässä oikein odotetaan. Jotain on kuitenkin tapahduttava ja pian, koska ei homma näinkään voi enää jatkua.

Muutosta, muutosta, muutosta... On vain sinniteltävä mukana ja uskottava siihen, että jos yksi ovi sulkeutuu, niin toinen avautuu. Jos jään työttömäksi, niin sitten on pakko miettiä, mitä oikeasti haluaisin tehdä. Työttömyys voi siis olla myös mahdollisuus. Toisaalta voi olla todella vaikeaa yli 50-vuotiaana löytää uutta työtä tai lähteä luomaan uutta uraa... 

Onneksi on kuitenkin kevät ja aurinko paistaa! Pihaa kuopsutellessa unohtuvat maalliset murheet.

 

Korttiaskartelua

 

Pienen WC:n uusi ilme

 

Kortti kihlaparille

 

Aurinkoista pääsiäistä!

 

Uudet verhot olohuoneeseen

 

Pari maalausta, pitkävartiset sukat ja sisustusjuttuja

Viime aikoina olen ollut innostunut kirjoneuleista, pelkkien raitaneuleiden värkkääminen alkoi tuntua tylsältä. Eräässä Novitan neulelehdessä oli kivan näköinen sukkaohje, ja tuolla ohjeella neuloin pitkävartiset sukat itselleni Venla-langasta. Näistä tuli hyvät sukat, sopivan ohuet, mutta kuitenkin lämpöiset!

Lyhyellä talvilomallani sain maalattua myös muutaman aloittamani akryylimaalauksen valmiiksi. Toinen esittää laukkaavaa hevosta ja on kooltaan noin 40x50 cm. Toisen maalauksen aiheena oli tyttäreni, annoin taululle nimeksi "Sairaan nopee ja värikäs", koska näin oli joku poika kerran tytärtäni kuvaillut :). Tyttären kuvasta oli tarkoitus tehdä abstraktimpi kuin mitä siitä tuli, taas kerran sorruin työstämään kuvaa liikaa... Mutta melko tyytyväinen olen kuitenkin lopputulokseen. Ja työtähän voi aina myöhemmin korjailla, jos haluaa, koska tuskin se täältä minun nurkistani ikinä mihinkään matkaansa jatkaa. Tytön kuva on kooltaan 50x60 cm.

Uuttakin maalausta olen jo luonnostellut. Työ jäi kesken, kun innostuin välillä piirtämään talomme alakerrasta pohjakuvaa ja 3D-kuvaa tulevia sisustusprojekteja varten. Tuokin homma jää tänään odottamaan jatkoa, koska tänään ja huomenna on taas sisustussuunnittelukoulutusta, jonka jälkeen aion tehdä portfoliotyöni loppuun. Työ on melkein valmis, vain valaistussuunnitelmat puuttuvat. Ilokseni olen taas hyvissä ajoin valmiina, sillä työn viimeinen palautuspäivä on 1.5.

Samalla olen suruissani siitä, että tuo hauska ja kiinnostava sisustussuunnittelukoulutus päättyy!!! Vuosi on mennyt nopeasti. Mielelläni olisin opiskellut aihetta enemmänkin ja kovasti mielelläni tekisin sisustussuunnitelmia muillekin kuin omaan kotiin. Olen harkinnut sisustusaiheisen blogin perustamista, mutta en vielä oikein tiedä, tulisiko sinne tarpeeksi postauksia sitten kuitenkaan. Täytyy miettiä vielä asiaa. Ammatinvaihtoakaan en ole toistaiseksi tekemässä, katson loppuun tuon laboratoriohomman, jossa olen nyt. Mutta sivutoimisena/harrasteena voisin sisustamista tehdä muillekin.

Ja kun nyt sisustamisesta aloin kirjoittelemaan, niin laitan tähän muutaman aiheeseen liittyvän kuvan. Toinen kuva on joitakin vuosia sitten remontoidusta keittiöstämme, jonne ostin uuden maton ennen joulua. Mies tilasi maton ulkomailta, eikä 270x180 cm kokoinen matto rahteineen maksanut kuin 150 euroa!

Myös eteistä uudistimme tuossa ennen joulua, ostimme sinne uudet säilytyskalusteet (senkki + vaatekaappi) ja peilin. Kuvassa senkki ja peili. Vanha kirsikanvärinen, hieman kärsinyt, mutta vielä käyttökelpoinen lipasto päätyi kesämökille. Nämä uudet kalusteet ostimme Jyskistä. Vaatekaapin ovien kanssa oli hieman säätöä, vasta kolmannet ovet tulivat ehjinä perille... Aiemmat olivat vaurioituneet kuljetuksessa sen verran, että emme halunneet ottaa niitä käyttöön. Snkin kanssa ei ollut ongelmia ja olen ollut molempiin kalusteisiin oikein tyytyväinen.

Senkin päällä voi tarkkasilmäinen nähdä myös koira-kuvioisen pussukan. Ompelin sen meikkipussiksi.

Tämmöisiä juttuja tällä kertaa. Tänään on jälleen ihana, aurinkoinen kevätpäivä! Iloitaaan siitä!

Maalausta ja käsitöitä

Harvakseltaan on tullut blogiin kirjoiteltua, mutta nyt tulee taas päivitys viime viikkojen puuhista.

Enimmäkseen olen neulonut, muut käsityöt eivät ole liiemmin innostaneet. Sen verran jatkoin keskeneräistä tilkkutyötä, että pinnat olisivat silitystä ja tikkaamista vaille. Olen myös tehnyt töitä sisustussuunnittelukoulutukseen liittyen ja portfoliotyöni onkin jo hyvällä mallilla. Opettajalta olen saanut erittäin hyvää palautetta töistäni, joten toivon, että voisin päätyöni ohelle tehdä myös sisustussuunnittelua, muillekin kuin itselleni. Se olisi erittäin mielenkiintoista!

Mutta palataanpa käsitöihin. Neiti A sai kaksi uutta paitaa kylmillä säillä pidettäviksi. Vihreä on tehty samalla Novitan ohjeella kuin edellinen, punainen koiran nuttu, mutta muuttelin hieman mittoja omalle koiralle sopiviksi. Paremmin tämä paita istuukin kuin aiempi versio:

Käytössä tuo pääntie on tosin taas venynyt aika muodottamaksi! Pitänee pujotella resoriin ohutta kuminauhaa, jotta paita pysyisi kunnolla koiran päällä.

Paidan sovitus ei ollut Neiti A:n lempipuuhaa... Tässä hän retkottaa kuin tuomiolla konsanaan!

Toisen paidan tein virkkaamalla puuvillalangasta. Tämä puku on tarkoitettu hieman keväisemmille keleille, joita viime päivinä onkin ollut. Puku on tehty täysin omalla ohjeella, virkkasin, sovitin, virkkasin... Kiinnitys on tarranauhalla. Aika mukavasti näyttää istuvan koiralle. Tämän puvun mallilla voisi ehkä ommellakin jonkun loimen.

Töissä on ollut yt-neuvottelujen jälkeen aika vaisu tunnelma. Esimiestä (tässä tapauksessa naista) päätimmekin ilahduttaa työkaverien kanssa pienellä lahjalla. Hän on ollut aika kovien paineiden alaisena viime kuukausina heikon tilauskannan vuoksi ja mietimme, että joutaisi vähän relaamaan hänkin. Niinpä meillä on hänelle nyt tarjolla "pieni vaaleanpunainen hetki". Tämän teeman ympärille keräsimme kaikenlaista pientä: minä hommasin sukat (neuloin tietenkin itse), mukin ja kortin (omaa tekoa sekin), toinen työkaverini teki kuvassa näkyvän sydämen muotoisen mukin alusen ja kolmas tuo pakettiin suklaata, hunajaa ja teetä. 

Toivottavasti lahja ilahduttaa saajaa! Itse ainakin olisin mielissäni tämmöisestä paketista... Tästä ei puutu kuin hyvä lehti / kirja ja täydellinen rentoutumishetki olisi juuri siinä. Itse tosin tykkäisin enemmän vaaleansinisestä hetkestä kuin vaaleanpunaisesta :). Tai vaikka vihreästä. Vaaleanpunainen ei vaan ole "mun juttu".

Keväinen sää sai viikonloppuna luovuudenkin taas liikkeelle. Pitkästä aikaa kaivoin akryylivärit esille ja maalasin kankaalle taulun, joka on kooltaan ehkä n. 50 x 70 cm. Tämä on tämmöinen abstrakti teos, tällä kertaa. Nuorempana en näitä abstrakteja töitä oikein ymmärtänyt, mutta nykyään pidän niistä. Ne antavat tilaa katsojan omalle mielikuvitukselle. Tässäkin työssä, jolle itse annoin nimeksi "Mustetahroja", näki poikani metsäpalon ja ystäväni ampiaisia lasipurkissa! Työn ei tarvitse aina olla esittävä, myös abstrakti teos voi olla kaunis ja puhutteleva, kun värit, muodot ja pinnan tekstuuri ovat kohdallaan. Luulenpa, että näitä abstrakteja töitä saattaa syntyä vielä lisääkin, sen verran hauskaa ja palkitsevaa tämän taulun maalaaminen oli. 

Mitä sinulle tulee tästä maalauksesta mieleen? Olisi kiva kuulla!

Vuoden ensimmmäiset neuleet

Tämä vuosi ei alkanut hyvin, sillä meillä alkoi työpaikalla heti tammikuussa yt-neuvottelut. Viime viikolla saimme tietää neuvottelujen tulokset. Meidän toimipisteestämme irtisanottiin yksi henkilö ja Pohjois-Suomen toimipisteestä kolme. Me muut saimme jatkoaikaa, mutta kuivilla emme vielä ole. Tulosta pitäisi takoa, muuten on pian lappu luukulla. Mutta jos tutkittavaa ei tule, niin sitä ei tule. Markkinointi on aika turhaa, jos tuotteelle ei ole kysyntää. Silloin on ihan sama, vaikka ilmaiseksi antaisi.

Mutta se siitä. Oma nahka pelastui tällä kertaa, ehkä tässä nyt vuoden verran ollaan turvassa. Aika näyttää! Neuleita on syntynyt stressistä huolimatta, tai ehkä juuri siksi. Tammikuussa neuloin yhdet lapaset ja kolmet sukat, kaikki omaan käyttöön, lisäksi syntyi uusi villapuku neiti A:lle. Kaikissa lankana 7 Veljestä, lapasissa ja koiran puvussa on lisäksi heijastavaa lankaa.

Alla muutama kuva neuleista. Vaativin neulottava oli tuo neiti A:n pärställä varustettu sukkapari. Löysin pinterestistä jonkinlaisen ruutupiirroksen ranskiksen naamalle ja muokkasin sitä oman koiran väreihin sopivaksi. Lankajuoksuista tuli aika pitkiä, eikä sukkien varret ole siten kovin joustavat, olisi pitänyt jättää lankoja löysemmälle. Alunperin näistä pitikin tulla sukat miehelleni, mutta koska varsi ei mahtunut miehen jalkaan, tein sukat sitten omaan käyttööni - en viitsinyt purkaakaan, kun olin jo nähnyt aika paljon vaivaa tuon koiran pään neulomisessa. Ehkä jonakin päivänä onnistun neulomaan myös miehelleni sopivat neiti A-sukat...

Koiraneiti ei ollut kovin innoissaan uudesta villapaidastaan ja kuvista tuli epätarkkoja, kun malli kiemurteli liikaa. Tämä puku on neulottu Novitan lehdestä löytyneen ohjeen avulla. Yleensä koirien villapaidat on löytämissäni ohjeissa aloitettu takaosasta, tämän neulonta aloitettiin kauluksesta. Oli aika helppo neulottava. Istuvuus ei kuitenkaan ole täydellinen ja aionkin tehdä tästä neuleestä vielä parannellun version, oman koiran mitoille sopivan. 

Sisustusjuttujakin on tullut tehtyä, olen hankkimassa säädettävää työpöytää itselleni ja sitä varten on pitänyt raivata makuuhuoneeseen tilaa. Viikonloppuna kuskasimme vanhan työpöytäni tilavine kaappeineen poikamme yksiöön ja makkarissa on nyt melkoinen kaaos, kun kaapeissa olleet tavarat eivät mahdu oikein mihinkään. Tarkoitus on kunnostaa makkariin vanha emännänkaappi säilytyskalusteeksi. En kuitenkaan pääse kunnostamaan kaappia, ennen kuin autotalli tyhjenee ja milloin siellä tulee olemaan tilaa kunnostustyölle, on arvoitus... Palaan tähän projektiin myöhemmin.

Nyt toivottelen kaikille mukavaa kevään jatkoa! Ehkä vielä joskus pääsemme palaamaan normaaliin elämään, vielä korona jaksaa meitä kurittaa...