Minitavaroiden tuunausta ja askartelua

Olin puolitoista päivää töissä, eilen kävin työterveyslääkärillä rintaa raastavan yskän vuoksi ja nyt olen loppuviikon saikulla. Keuhkoni ovat kuulemma "tukossa", vaikka tautini ei ole tavallista viruksen aiheuttamaa flunssaa kummempi. Sain määräyksen ottaa astmalääkkeitä tarvittaessa useitakin kertoja päivässä ja pakko sanoa, että olo nyt huomattavasti parempi kuin eilen! Lima irtoaa paremmin eikä keuhkoissa rohise kaiken aikaa.

Astmaahan minulla ei ole diagnosoitu, mutta ilmeisesti jotain lievää sellaista kuitenkin on. Ikinä ennen en ole joutunut tavallisen flunssan yhteydessä vetämään astmapiippua! Mutta kertahan se on ensimmäinenkin.

Jos sairastamisesta on löydettävä jotain hyvää, niin ainakin nyt saa levätä kyllikseen. Perhe on suhtautunut ymmärtäväisesti äidin sairasteluun eikä ole liikoja minulta vaatinut. Ja koska en jaksa nyt tehdä mitään kovin kummoisia juttuja, on aikaa askarrella. Se ei onneksi ole fyysisesti kovin rasittavaa puuhaa. Se kyllä harmittaa, että ratsastamaan en ole päässyt kahteen viikkoon! Ensin olimme viikon reissussa ja sitten tuli tämä tauti. Kävin kyllä katsomassa heppaani keskiviikkona ja sillä on kaikki hyvin. Serkkuni vaimo nuorirouva T on käynyt taluttelemassa ja juoksuttamassa ruunaa, joten ei sen ole ihan tyhjän panttina tarvinnut tarhassa seistä. Ja tänään neiti J käy ratsastamassa sillä. Onneksi ruunalla on nyt se tarhakaverikin, joten aika kuluu hepalla rattoisammin kuin yksin ollessa.

En tiedä, oliko heppa ikävöinyt minua vai ei, mutta ainakin se osasi sen verran mieltään osoittaa, että yritti näykkiä minua. Ei ilkeyttään, lähinnä kai ideana oli rapsutella, mutta ei sitä silti voi sallia. Annoin pureskelusta hieman palautetta, mutta ystävinä me silti ruunan kanssa erosimme. Jos olen sunnuntaina kunnossa, menen maanantaina töiden jälkeen ratsastustunnille. Täytyy nyt tarkkaan kyllä harkita, jaksanko tuota tuntia vai en, koska olen nyt jo viikon sairastanut eikä kuntoni ollut kesän löllöttelyn jälkeen alunperinkään kovin hyvä.

Mutta askarteluhommia olen siis jaksanut tehdä ja tässä tulee nyt kuvia tuotoksista!

Sinellista joitakin aikoja sitten ostamani puunvärisen kelkan maalasin mustalla ja punaisella. Kelkan päällä olevan kirjan kannet ovat valmiista printistä (löysin kerran kirjan kansia netin syövereistä, en kyllä enää muista että mistä) ja sivut ovat sanomalehteä:

Väsäämäni pöydän maalasin tummansiniseksi, pöytä päätyi Susivuoren mökin keittiöön. Eemeli ja Justiina pääsivät ensi kertaa aamupalalle uudessa töllissään.

Maalasin myös keittiön puuhellan:

Villa Kumpulaan askartelin kellon. Materiaalit: puunkappale, ruskeaa akryylimaalia, printattu kellotaulu paperia, lakkaa, pari pientä kullanväristä tarraa:

Annan ja Antin vinttihuoneeseen kudoin maton. Jostain syystä nämä matot "kupruilevat", vaikka tämäkin matto oli painumassa painon alla. Mutta ehkäpä se ei nukkekodissa haittaa. Oikeassa elämässä tuollaiseen mattoon kompastuisi herkästi.

Lisäksi tuunasin muutamia valmiita kalusteita. Leipälaatikko oli puunvärinen, piristin sitä hieman valkoisella. Kärpässienijakkara oli myös alkujaan maalaamaton, nyt siitä tuli mielestäni aika hauska. Jakkara päätyy Eemelin pieneen huoneeseen. Vanhanaikainen radio oli minulla lapsena Lundby-nukketalossa. Radio on muovia ja se oli alunperin rumanruskea. Maalasin sen akryyliväreillä uuteen uskoon.

Tässä vielä kuva radion taustapuolesta, alkuperäinen väri näkyy tässä hyvin.

Tässä viimeisessä kuvassa on seuraavaa: 1) muovinen roska-astia, joka oli alunperin kirkkaan oranssi. Askartelen astiaan jossain vaiheessa vielä mustan jätesäkin. 2) Pöytälamppu oli puunvärinen, nyt sitä on tuunattu vähän pirteämmäksi. 3) Kirjat ovat samaa sarjaa kuin kelkka-kuvassa ollut kirja. Kaikissa sivut sanomalehteä; teksti on vähän isoa siis... :) 4) Tein toisenkin kellon, joka on olevinaan matkamuisto Holland-nimisestä paikasta.

Nyt en oikein tiedä mitä tekisin seuraavaksi, mutta eiköhän se pian selviä!

Tätä kirjoittaessani olen joutunut päästämään koiria ulos jo kahdesti. Herra C:llä on pakki aivan sekaisin! Eilinen kalaruoka taisi olla herkkävatsaiselle koiralle liikaa. Onneksi olen täsäs kotosalla, muuten kämppämme olisi täynnä haisevaa kurakakkaa...!!!

RATTOISAA VIIKONLOPPUA JOKA IIKALLE!