Viikon olen nyt sairastanut ja pää on edelleen räkää täynnä. Eilen oli vielä vähän lämpöäkin, jospa tänään ei illalla enää olisi. Huomenna on työpäivä enkä millään jaksaisi lähteä hakemaan lisää sairauslomaa. Toisaalta, en kyllä mene sairaanakaan töihin.
Koska olen viimeisen viikon enimmäkseen nukkunut, en ole saanut mitään järkevää aikaiseksi. No, luin kyllä yhden yli 700-sivuisen kirjan nimeltä Hämärän enkeli, joten aivan zombina en ole ollut. Kirja oli mukavaa ajanvietettä TV:n ohella, kipeänä kun ei oikein mitään jaksa tehdä. Tuo kirja oli hyvä, voin suositella sitä lämpimästi!
Koska uusia käsitöitä ei ole valmistunut, laitan tähän kuvan pussukasta jonka tein jo jokin aika sitten. Unohdin silloin kuvata sen.
Muita kuvia ei nyt olekaan tänne laittaa. Amalian Ateljeessa on muutama uusi kuva, jos ketä pastellityöt kiinnostavat.
Vihaan kyllä tätä sairastamista ja pakollista laiskottelua. Toisaalta kuumeessa makaaminen tuo tervetulleen tauon kaikkeen: pötkötellessä yö ja päivä sekoittuvat toisiinsa, viikonpäivät ja kiire unohtuvat ja asiat, jotka normaalisti stressaavat, jäävät taustalle. Lähes viikkoon en ole joutunut huolehtimaan lasten kouluun menosta, ruoan laitosta tai hevosen hoidosta. Työasioista puhumattakaan... Lomaahan se sellainen on! Toisaalta ärsyttää, kun ei jaksa muuta kuin maata eikä niistelykään mieltä ylennä. Eikä yskiminen. Eikä päänsärky. Eikä ylenpalttinen vetämättömyys. Olo on vieläkin niin hutera, että ihmettelen kyllä, kuinka jaksan lähteä tallille mättämään lantaa hepan karsinasta... Toisaalta on kiva nähdä hevosta pitkästä aikaa.Toivottavasti se ei murjota, kun en ole käynyt tallilla pitkään aikaan.
Asioilla on siis puolensa, flunssakin voi tuoda mukanaan jotain hyvää, jos ei muuta niin tauon arkeen. Silti olisin kyllä mieluummin jättänyt tämän taudin sairastamatta... Aikaa on mennyt taas ihan hukkaan!
Töissä onkin muuten nyt mielenkiintoiset kuviot. Esimieheni irtisanoi itsensä viime viikolla ja nyt jännäämme, kuka on seuraaja ja mihin hän tämän meidän "laivamme" johtaa. Toivottavasti ei karikolle kuitenkaan...! Toimialajohtajamme tulee tiistaina käymään väliaikaisen esimiehen kanssa ja silloin asioista toivon mukaan keskustellaan porukalla. Ehkä seuraajankin nimi sitten paljastetaan, jos henkilöä nyt on edes vielä valittu. Sisäpiirin huhuja olen kuullut sen verran, että minulla on aavistus siitä kuka seuraaja saattaisi olla, mutta varmuutta siitä ei ole. Uusia tuulia on joka tapauksessa tiedossa, se on varmaa.
Kevään tulo tuo myös mukanaan uusia virityksiä. Nythän on vasta maaliskuun puoliväli, mutta niinpä vaan sipulikukkaa puskee kukkapenkistä! Ja mieleni vaeltelee jo pihatöissä. Odotan innolla, että pääsen taas kuopsuttamaan multaa, erityisesti se mökkipihan viimeistely kutkuttelee. Käsityöt jäänevätkin taas vähemmälle kesän koittaessa.
Toistaiseksi on kuitenkin tyydyttävä odottamaan... Takatalvea on luvattu ja kesään on oikeasti vielä matkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti