Huhtikuussa tuli tosiaan ommeltua kaikenlaista! Aloitin karkkipaperipussukoista ja siinä sivussa tein pari kankaistakin pussukkaa. Tässä kuvia pussukoista:
Karkkipapereita oli niin paljon, että aineksia jäi vielä vaikka kuinka moneen pussukkaan. Tällä haavaa en kuitenkaan jaksa ommella niitä lisää. Katsotaan sitten, kun näille nyt valmistuneille on löytynyt käyttöä.
Tilkkupussukka syntyi kokeilumielessa tehdystä tilkkupinnasta, josta tuli niin tylsän värinen, että en keksinyt siitä oikein mitään. Niinpä ompelin sen pussukaksi. Kaarevat tikkaukset piristävät muuten tyhmän väristä työtä.
Vaikka alun perin tarkoitukseni oli tehdä loppuun käsityöt, joita olin edes jollain tasolla aloittanut tai joihin olin haalinut materiaalia, eksyin jälleen harhapoluille ja niinpä tulin aloittaneeksi muutamia uusiakin töitä. Alla oleva tyynynpäällinen on yksi niistä:
Tähän työhön olen todella tyytyväinen, sillä värit istuvat olohuoneemme sisustukseen täydellisesti. Voi olla, että teen jossain vaiheessa toisen samantyyppisen tälle pariksi.
Eurokankaasta ostamastani jämäkästä palakankaasta ompelin keittiöön uudet verhot. Kangasta jäi yli niin paljon, että siitä saa vielä jotain muutakin. Ehkä käsipyyhkeitä? Patalappuja? Ostoskassi? Täytyy miettiä. Verhoihin olen tyytyväinen, kuviointi on niin hauska! Tuon kuvioinnin vuoksi kankaan ostoon sorruinkin. Ei noin hauskaa kuosia voinut vastustaa...
Aiemmin kerroin aikomuksestani ommella kaikille lapsilleni omat tilkkupeitot, ja nyt tämä urakka on suoritettu! Kuopuksen peittohan valmistui jo ajat sitten, mutta kaksi muuta tenavaa olivat vielä peittoja vailla. Teinipojalle syntyi sitten sini-puna-valko-musta peitto, jolle annoin nimeksi "Ikkunat".
Peiton taustaa en tullut kuvanneeksi, mutta taustakankaaksi löytyi sattumalta lahjoituksena saatu flanellipintainen puuvillakangas, sopivasti sinisenkirjava väreiltään. Peitto on omaa mallistoa.
Tyttären peittoon löysin kivan ohjeen eräästä tilkkukirjasta. Tämä juomalasikuvioinen peitto on kelta-valko-musta tyttären toiveiden mukaisesti. Taustakankaan kokosin kolmesta eri kankaasta, koska sopivan kokoista kangaspalaa ei muuten ollut tarjolla.
Ompeluhommien lisäksi olen myös virkannut ja saanut valmiiksi yhden pitsiliinan. Liina on virkattu musta-hopeasta langasta ja toiste on kyllä tuollaista lankaa osta... Mustaa on muutenkin hankala virkata ellei ole hyvä valaistus ja tuo hopeointi langassa vaikeutti työtä vielä lisää, koska näköni ei ole enää yhtä hyvä kuin nuorena. Liinasta sinänsä tuli kuitenkin ihan onnistunut ja kaunis.
Isältä peritty, Teksasista peräisin oleva viulunsoittaja-patsas sopii liinan päälle kuin nakutettu...
Tässä olivat käsityöt tältä erää. Viime viikonloppuna oli kaunista ja silloin olin pari päivää ihan pihalla... Laitan tähän loppuun pari kuvaa kiveyksestä, jonka silloin rakentelin. Tuossa kiveyksen tilalla oli aiemmin pelkkää kuivaa multaa, jossa ei kasvanut yhtään mitään. Teinipoika oli koko talven kulkenut yläpihalle tuosta seinän vierestä ja multaa oli vierinyt rinnettä alas, oli se aika surullisen näköinen. Nyt kulku rinteestä on blokattu ja myöhemmin keväällä aion istuttaa kattomehitähtiä tuohon kiveyksen viereen.
Talomme perusta on yhä surkean näköinen, mutta tuskin ehdimme tänäkään kesänä tekemään sille yhtään mitään. Sen verran iso projekti perustan siistiminen on. Kaikki aikanaan...
Nyt on siis edessä pieni luova tauko. Työpöytä on siivottu ja odottaa tyhjänä uutta inspiraatiota. Saa nähdä, mitä seuraavaksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti