Vuoden viimeinen päivä

Vuoden viimeisenä päivänä pohdiskelen yleensä kulunutta vuotta ja sen antia. Niin tänäänkin. Vuosi on mennyt nopeasti ja se on ollut tapahtumarikas. Kaikki tapahtumat tosin eivät ole olleet positiivisia.


Mukavina ovat jääneet mieleen teinipojan mopokortin suorittaminen ja ripille pääsy. Iloitsen myös siitä, että astmatutkimukset saatiin päätökseen ja ettei minulla ole astmaa. Harrastusrintamalla iloa ovat tuottaneet akryylimaalaus uutena harrasteena sekä se, että hevosen kanssa on viimein löytynyt syvällisempi yhteys ja luottamus. Lähes kahdeksan vuotta siinä meni, mutta nyt koen, että tunnemme toisemme läpikotaisin. Tuttavuus tämän suuren eläimen kanssa on syventynyt ystävyydeksi.


Huolta ja ahdistusta ovat tuottaneet muutokset työelämässä, sekalaiset terveysongelmat sekä itselläni että miehelläni, vanhan koiramme Herra C:n heikkenevä terveys sekä teinipoikamme murrosikä ja kasvukivut.


Päällimmäisenä tästä vuodesta nousee mieleen syksyn pimeys ja jatkuva uupumus ja huoli teinipojasta. Kesäkään ei ollut kovin aurinkoinen eikä voimaannuttava, vaan lähinnä työtä, työtä ja työtä kesämökki-projektin parissa. Osinhan tuo työ oli kyllä mukavaakin, mutta levätäkin olisi pitänyt muistaa.


Entä mitä odotan tulevalta vuodelta? En juuri mitään. En jaksa katsoa tulevaisuuteen juuri nyt sen enempää odottavalla kuin pelokkaallakaan mielellä. Tulee mikä tulee. Toivon perheelleni terveyttä ja itselleni ja miehelleni voimia arjen pyörittämiseen. Toivon, että teinipoikamme saisi edes kohtalaisen todistuksen peruskoulusta ja saisi mieleisen jatko-opiskelupaikan - ja että hyllytetty mopokortti palautettaisiin nopeasti. Jos jotain murehtien pelkään niin sitä, että Herra C:n terveys romahtaa lopullisesti. Koiraherra täyttää maaliskuussa 11 vuotta ja totuus lienee se, että tuleva vuosi on koiran viimeinen. Surua on siis ensi vuodelle tiedossa, mutta toivottavasti ei enempää kuin tuon yhden koiran poismenon verran.


Toivon ensi vuodelta myös aurinkoista ja lämmintä kesää. Olisin nyt kovasti sen tarpeessa. Mutta, kuten sanottu, tulee mikä tulee. Tänään juhlitaan joka tapauksessa! Raketit paukkuvat, kuohuvien korkit poksahtelevat. Ja meillä ainakin syödään perinteisesti nakkeja ja perunasalaattia.


Iloista ja onnellista vuoden vaihdetta kaikille!