Toissapäivänä postilaatikkoon kolahti kutsu gastroskopiaan eli vatsalaukun tähystykseen. Toimenpide tehdään 31.5., joten toivon mukaan kesäkuussa saan tietää, onko minulla suolistokeliakia vai ei. Tällä hetkellä odottelen vielä tietoa iholta otetusta koepalasta, vastauksen pitäisi tulla 1-2 vko:n sisällä. Koska kutsu tähystykseen nyt tuli, niin aion mennä sinne, vaikka saisinkin ihokeliakiadiagnoosin. Tuleepahan sitten suolistonkin tilanne tarkistettua.
Tähystys on kuulemma ällö operaatio, mutta kaipa siitä hengissä selviää. Toistaiseksi en hirveästi jännitä sitä, mutta todennäköisesti H-hetkellä olen ihan hermona... Onneksi toimenpiteen pitäisi olla kivuton. Eniten pelkään sitä, että alkaa yskittää tai tulee tunne, että en saa hengitettyä. Siinä voi tulla paniikki. Mutta kaipa henkilökunta on nähnyt monenmoista, luotan siihen että olen ammattilaisten käsissä...
Asiasta toiseen. Laidunkausi lähestyy ja vein eilen hepan ensimmäistä kertaa ns. syöttelylohkoon nauttimaan hetkeksi vihreästä ruohosta. Sepä olikin ruunalle niin mieleinen juttu, että kun lähdin noutamaan hevosta takaisin tarhaan, se käänsi minulle pehvansa ja käpsytteli karkuun! Tämä toistui monta kertaa. Viimein ruuna kyllästyi pakenemaan minua ja sain sen kiinni, mutta kaiken kaikkiaan minulle meni lähes 40 minuuttia, ennen kuin sain ponin takaisin lohkolta tarhaan... Matkaa oli muutama sata metriä. Näin on eteneminen hidasta kesäaikaan! Onneksi laidunkausi alkaa pian, sitten heppa saa ainakin ensimmäisen viikon lomailla ja nauttia kaikessa rauhassa vihreydestä ilman emännän häirintää.
Alla kuva viime vuodelta laidunkauden ensimmäisiltä hetkiltä. Kuva on tallityöntekijä Lauhan ottama. Harvoin näkee näin vauhdikkaita elkeitä meidän ponilla :) Täytyy tänä vuonna ottaa oma kamera mukaan ja kuvata itsekin taas hevosten riemua laitumella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti