Sivun näyttöjä yhteensä

9.10.2016

Kortteja ja pehmoleluja

Tänään ei mikään oikein mene putkeen. Olin jo kirjoittanut koko blogikirjoitukseni valmiiksi, kun vahingossa deletoin sen! Enkä sitten osannut palauttaa... Ei siis auta kuin kirjoittaa koko roska uusiksi... Kyllä sitä ihminen voikin sitten olla tyhmä!

Kortteja on siis tullut tehtyä, syyskuun iltoina. Halusin käyttää pois askartelulehdistä saamiani materiaaleja ja melkein kaiken sainkin upotettua tekemiini kortteihin. Tässäpä näitä:











Korttiurakan jälkeen ompelin muutamia pehmoleluja. Tein ensin pari pientä mollamaijaa omalla ohjeella, nukkien pituus on vain n. 18 cm. Tarkoitus oli ommella niitä enemmänkin, mutta sitten aloin pohtimaan, mihin ihmeeseen niitä oikein tarvitsen... En itselleni ainakaan ja lahjoiksikaan niitä ei voi määrättömästi antaa. Toistaiseksi mollia on siis syntynyt vain nämä kaksi ja nämäkin tyttelit ovat vielä nakuina.

Vanhasta Suuri Käsityö-lehdestä  löysin kivan pehmopupun ohjeen ja päätin mollien jälkeen ommella pari pupua. Ohjeessa oleva söpö pupu oli tehty valkoisesta tekoturkiksesta. Minulla ei ollut kuin mustaa, joten ompelin puput siitä. Tarkoitus oli antaa myös puput lahjoiksi pienille kummi- ja sukulaislapsille, mutta pupuista tuli niin pelottavia, että ei niitä voi lapsille antaa! Pelästyvät pian... Saanko siis esitellä, pelottavat Mörkö-Pupu ja Rokki-Pupu:
Myös nämä vesselit ovat vielä vaatteita vailla. Nimiensä mukaiset vaatteet tulevat saamaan, kunhan taas kaivan joskus ompelukoneen esille. Juuri nyt ei ompelu huvita tippaakaan eikä oikein mikään muukaan. Olo on uupunut, on ihan vati nurin. Lasten kanssa on välillä sellaista säätämistä, että oksat pois... Lisäksi hevonenkin on alkanut ryppyilemään, ryntäilee talutettaessa mihin sattuu (yleensä lähimmälle nurmikolle syömään) ja vaaratilanteita syntyy. Täytyy pistää karvakorva ruotuun taas... Tänään jo aloitettiin harjoitukset, kun vein ratsastuksen jälkeen hepan ulos. Kiersin riimunnarun turvan ympärille, siitä huolimatta pappa yritti parikin kertaa lähteä ryysimään, mutta sen kuitenkin pidettyä aisoissa. Hyvä niin. Tästä se lähtee taas, yhteisymmärryksen etsiminen... Olisipa se teinipojan kanssa yhtä helppoa!

Joitakin neuleita on syntynyt myös ja lisää on tulossa, koska ihan jouten en osaa olla, vaikka kuinka uuvuttaisi. Mutta niistä kuvia sitten myöhemmin.

1 kommentti:

  1. Todella hienoja kortteja! Niitä saisikin olla valmiina kun tarve tulee. Suloisia pehmoleluja! Tee pupuille hauskat vaatteet, ei tunnu väri niin pelottavalta!

    VastaaPoista