Käsitöitä ja mökkipuuhia

Kesä on ollut viileähkö, mutta mökillä on silti tullut oltua aika paljonkin. Puutarhatöihin on tullut oikein himo, mutta maalaushommiakin on tullut tehtyä. Saimme viimein huussimme maalattua, ovea lukuun ottamatta. Ja sisältähän huussi on vielä keskeneräinen. Mutta ulkoseinät on nyt kuitenkin maalattu!

Tämmöiseksi siniharmaaksi haluaisin joskus mökin ja aitankin. Nyt ne ovat ruskeaksi maalattuja ja olen aika kyllästynyt siihen väriin. Aika paljon on kuitenkin muuta puuhaa, ennen kuin on aika ryhtyä muiden rakennusten maalaukseen.

Kukkapenkeissä kukat kukkivat ja nurmikin viheriöi, missä huonommin, missä paremmin.

Myös yli vuosi sitten varjojen maahan siirtyneen Herra C:n haudalla kukoistavat niin särkynyt sydän kuin rikkaruohotkin. Pitäisi kärrätä hieman multaa tuohon kukan juurelle ja istuttaa siihen jotain maanpeittokasvia. Ehkä rönsyleinikit ja vesiheinät sitten pysyisivät paremmin poissa. Kiveen pitäisi lisäksi kirjoittaa koiravainajan syntymä- ja kuolinpäivät. Yleensä en tosiaan ole koirille hautakiviä ym. laitellut, vaikka kaikki koiramme ovat meille rakkaita olleetkin. Mutta Herra C on jostain syystä poikkeus. Ehkä tuo hauta on samalla jo erään historiaan siirtyneen ajanjakson muistomerkki, olihan C lastemme kasvinkumppani. Nyt lapset alkavat olla jo isoja, nuorinkin täyttää pian 13 v, lapsuusvuodet ovat jääneet taakse ja on alkanut uusi aika elämässä.

Rikkaruohot pyrkivät valtaamaan myös kulkuväylät. Aitan kupeella varsinkin oli melkoisesti kasvustoa.

 Pienen rehkimisen jälkeen kävelytie näytti paljon paremmalta!

Sain viimein siivottua myös aitan yläkerran ja kuistin. Kuisti oli täynnä pääskysten kakkaa, linnut ovat monena vuonna pesineet kuistin hirren päällä ja paskoneet kuistin aivan kamalaan kuntoon. Nyt kuistikin on siisti ja aitan yläkerrassa on nyt verhotkin. Verhon olen virkannut vuosia sitten ja hyvin se sopi tuohon aitan ikkunaan, vaikka alunperin olen tehnyt sen aivan muualle.

Kotona sain silitettyä hirvittävän kasan puhdasta, silitystä vaativaa pyykkiä. Samalla tuli silitettyä nuo muutamat virkatut työt, jotka olen tänä kesänä saanut valmiiksi. Tässä kuvia:

Keskeneräisiä käsitöitä on taas useita: pari mattoa, yhdet sukat... Kummipojan neuletakkiin sain sentään napit ommeltua. Pikkuisen kismitti, kun laskin, että minulla on 7 samanlaista nappia... Kun oli 6 ommellut paikoilleen, huomasin, että seitsemäs olikin erilainen! Löysin kyllä sitten toisen napin tilalle, mutta se on vähän tummempi kuin muut. No, ehkä se ei haittaa. Tässä neuletakissa meni muutenkin hommat vähän pieleen, kun yksi langoista loppui kesken. Sen vuoksi takin toinen hiha on erilainen kuin toinen. Mutta ehkä tämä neule menee näin... Toivottavasti! En löytänyt tuota kesken loppunutta lankaa mistään lisää enkä jaksanut neuletta sitten enää purkaakaan. Joten saa kelvata näin.

Viimeisin villitys on solmia mattoa liukuesteverkkoon. Matonkuteita olen leikellyt vanhoista rikkinäisistä vaatteista, lakanoista ja jämätilkuista. Lisää kuteita olisin vailla, joten jos tuttavilla on vaikka vanhoja rikkinäisiä T-paitoja nurkissa pyörimässä, niin otan niitä mielelläni vastaan!

Monta iltaa olen jo mattoa värkännyt, mutta alkumetreille tässä vielä ollaan...

Ensi viikko olisi vielä lomaa, sitten on palattava töihin. En halua ajatella asiaa vielä. Onneksi kesä ei vielä pääty, vaikka loma loppuukin pian. Monta hauskaa juttua on vielä edessä...