Harvakseltaan on tullut blogiin kirjoiteltua, mutta nyt tulee taas päivitys viime viikkojen puuhista.
Enimmäkseen olen neulonut, muut käsityöt eivät ole liiemmin innostaneet. Sen verran jatkoin keskeneräistä tilkkutyötä, että pinnat olisivat silitystä ja tikkaamista vaille. Olen myös tehnyt töitä sisustussuunnittelukoulutukseen liittyen ja portfoliotyöni onkin jo hyvällä mallilla. Opettajalta olen saanut erittäin hyvää palautetta töistäni, joten toivon, että voisin päätyöni ohelle tehdä myös sisustussuunnittelua, muillekin kuin itselleni. Se olisi erittäin mielenkiintoista!
Mutta palataanpa käsitöihin. Neiti A sai kaksi uutta paitaa kylmillä säillä pidettäviksi. Vihreä on tehty samalla Novitan ohjeella kuin edellinen, punainen koiran nuttu, mutta muuttelin hieman mittoja omalle koiralle sopiviksi. Paremmin tämä paita istuukin kuin aiempi versio:
Käytössä tuo pääntie on tosin taas venynyt aika muodottamaksi! Pitänee pujotella resoriin ohutta kuminauhaa, jotta paita pysyisi kunnolla koiran päällä.Paidan sovitus ei ollut Neiti A:n lempipuuhaa... Tässä hän retkottaa kuin tuomiolla konsanaan!
Toisen paidan tein virkkaamalla puuvillalangasta. Tämä puku on tarkoitettu hieman keväisemmille keleille, joita viime päivinä onkin ollut. Puku on tehty täysin omalla ohjeella, virkkasin, sovitin, virkkasin... Kiinnitys on tarranauhalla. Aika mukavasti näyttää istuvan koiralle. Tämän puvun mallilla voisi ehkä ommellakin jonkun loimen.
Töissä on ollut yt-neuvottelujen jälkeen aika vaisu tunnelma. Esimiestä (tässä tapauksessa naista) päätimmekin ilahduttaa työkaverien kanssa pienellä lahjalla. Hän on ollut aika kovien paineiden alaisena viime kuukausina heikon tilauskannan vuoksi ja mietimme, että joutaisi vähän relaamaan hänkin. Niinpä meillä on hänelle nyt tarjolla "pieni vaaleanpunainen hetki". Tämän teeman ympärille keräsimme kaikenlaista pientä: minä hommasin sukat (neuloin tietenkin itse), mukin ja kortin (omaa tekoa sekin), toinen työkaverini teki kuvassa näkyvän sydämen muotoisen mukin alusen ja kolmas tuo pakettiin suklaata, hunajaa ja teetä.
Toivottavasti lahja ilahduttaa saajaa! Itse ainakin olisin mielissäni tämmöisestä paketista... Tästä ei puutu kuin hyvä lehti / kirja ja täydellinen rentoutumishetki olisi juuri siinä. Itse tosin tykkäisin enemmän vaaleansinisestä hetkestä kuin vaaleanpunaisesta :). Tai vaikka vihreästä. Vaaleanpunainen ei vaan ole "mun juttu".
Keväinen sää sai viikonloppuna luovuudenkin taas liikkeelle. Pitkästä aikaa kaivoin akryylivärit esille ja maalasin kankaalle taulun, joka on kooltaan ehkä n. 50 x 70 cm. Tämä on tämmöinen abstrakti teos, tällä kertaa. Nuorempana en näitä abstrakteja töitä oikein ymmärtänyt, mutta nykyään pidän niistä. Ne antavat tilaa katsojan omalle mielikuvitukselle. Tässäkin työssä, jolle itse annoin nimeksi "Mustetahroja", näki poikani metsäpalon ja ystäväni ampiaisia lasipurkissa! Työn ei tarvitse aina olla esittävä, myös abstrakti teos voi olla kaunis ja puhutteleva, kun värit, muodot ja pinnan tekstuuri ovat kohdallaan. Luulenpa, että näitä abstrakteja töitä saattaa syntyä vielä lisääkin, sen verran hauskaa ja palkitsevaa tämän taulun maalaaminen oli.
Mitä sinulle tulee tästä maalauksesta mieleen? Olisi kiva kuulla!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti