Sisustusta ja käsitöitä

Vanhaan päiväpeittoomme oli ilmestynyt reikä (kiitos karvaisten kavereiden) ja yllättäen se oli Mies, joka pongasi kaupasta uuden päiväpeitteen. Turkoosi peitto vaihtui harmaaseen ja samalla piti tietysti hankkia makuuhuoneeseen uusi verho ja uusi matto - sävy sävyyn, nääs... Samalla vaihdoin sängyn yläpuolella olleen värikkään, ison viuhkan (90-alkupuolelta) maalaamaani hevostauluun. Nyt makuuhuoneemme on vähemmän riemunkirjava kuin aiemmin. Eipä silti, pidän kyllä värikkäästä sisustuksesta, mutta välillä on kiva vaihtaa värimaailmaa vähän hillitympään.

Olohuoneen pöydälle ompelin pikatikkinä harmaan liinan. Tämä innostus harmaaseen väriin lähti torkkupeitosta, jonka Mies sai työpaikaltaan joululahjaksi. Väri istui kivasti olohuoneeseen, joten olen nyt yrittänyt pikku hiljaa lisätä sinne harmaata väriä muihinkin tekstiileihin.

Työkaverin kesäkuussa syntyvälle tyttövauvalle ompelin tilkkupeiton. Työkaverini lempiväri on turkoosi, joten koetin laittaa peittoon hänelle mieleisiä värisävyjä. Peitto on ommeltu osittain uusista kankaista, osittain kierrätyskankaista.

Annoin peitolle nimeksi Maapallo, koska se minulle tuli mieleen väreistä ja ympyröistä.

Sivutuotteena syntyi tilkkupussukka jämäsuikaleista. Pussukan kaava on kirjasta Tildan tapaan. Tykkään näistä jämäpalatöistä... Siinä on jotain kovin kiehtovaa, kun vaan ompelee kangaspaloja yhteen ja saa niistä sitten muodostettua yhtenäisen pinnan. Silittäessä palat ikäänkuin sulautuvat toisiinsa ja pinnan kauneus (tai joissakin tapauksissa kauheus) tuleekin esille oikeastaan vasta silitysvaiheessa.

Pikkuneiti A sai uuden valkoisen villapaidan, tällä kertaa heijastavasta langasta neulottuna. Koira antoi pukea paidan ylleen pienen rimpuilun jälkeen, mutta sen jälkeen neitoa vietiin... Sinne se pakeni, sängyn alle. Tuolla se lymyää:

Paidaton koira on onnellinen koira! Tässä sitä istutaan kuin kissa konsanaan ja ylväänä kuin kuningatar sohvan käsinojalla... Ilman paitaa, tietenkin.