Juhannus ja kesäloma lähenevät ja to do-lista on jo valmiina odottamassa. Käsitöitä en ole sormi- ja hartiavaivojen vuoksi juurikaan tehnyt, eikä niitä tule ehkä kesälläkään tehtyä, ellei sitten satu sadepäiviä. Jokusen tilkkutyön voisin silloin väsätä hyödyntäen malleja, joita olen idea-kirjaani kerännyt talven mittaan. Käsitöiden sijaan to do-listallani näyttääkin tänä vuonna olevan perinteisen ikkunanpesu-urakan lisäksi enimmäkseen puutarhatöitä... Mökillä on muutamia pensasmustikoita, jotka pitäisi siirtää uuteen paikkaan ja kotona on edelleen multakasa, joka pitäisi hyödyntää pihanurmikon kunnostamiseen.
Ykköstavoitteena minulla on tänä kesänä kunnostaa vanha lipasto, joka on ollut vintillä toistakymmentä vuotta! Aloitin lipaston kunnostusta vuosia sitten ja se on aika pitkälle jo hiottu maalista puhtaaksi, mutta vielä työtä riittää. Lipasto oli alun perin äitini, lapsena se oli minulla kirjoituspöytänä. Väriä lipasto on vaihtanut vuosien mittaan moneen kertaan. Äitini mukaan se on ollut alun perin puunvärinen, mutta sen jälkeen myös musta, valkoinen, kirkkaan punainen ja ruskea. Poishiottavia maalikerroksia on siis useita.
Toinen tärkeä kesäprojekti on hevosen kuntoutus. Poni on piristynyt ja näyttää olevan edelleen kivuton ja liikutus on aloitettu. Nyt aluksi olemme neiti J:n kanssa talutelleet ponia noin 30 min kerrallaan, ratsastanut olen vain kerran. Silloin pappa vielä harkkaradalla alamäessä tuntui aika kankealta ja käynti oli töksähtelevää, ehkä alamäessä sitten vielä tuli kipuja etusiin, kun oli ratsastaja selässä. Tasamaalla mentiin tuon kokeilun jälkeen, mäkiä on menty vain maasta käsin. Juhannuksen jälkeen kokeilen ratsastusta uudelleen, myös alamäkeen.
Vanhoista valokuvista huomasin, että poni oli vuosi sitten toukokuussa ollut huomattavasti hoikempi kuin nyt. Talven löllöttelystä olen siis joutunut maksamaan kalliin hinnan, ponista puhumattakaan. Kuten eräässä hevosblogissa todettiin, ylipaino ei ole hyväksi kenellekään... Talvella ei vaan ollut paukkuja riittävästi ponin liikutukseen ja kevättalvella liukkaat kelitkin olivat esteenä kunnon treenille, tallilla kun ei ole maneesia. Ei siis ihme, että poni on päässyt läskistymään. Mutta nyt siis aion ryhdistäytyä ja yrittää kaikkeni, että pappa vielä kuntoutuu! Toiveena olisi, että sillä olisi vielä muutama hyvä eläkevuosi edessä ennen lähtöä vihreämmille laitumille. Sekä tietysti se, että kaviokuume ei uusiutuisi.
Keväällä tein innolla muutamia vauvaneuleita, mutta eipä niille nyt sitten olekaan käyttöä. Pieni sukulaisvauvani syntyi kohtutulehduksen vuoksi kesken kaiken raskausviikolla 18 ja menehtyi. Työkaverini puolestaan joutui synnyttämään kuolleen vauvan. Vauva oli täysiaikainen, mutta jostain tuntemattomasta syystä kuoli kohtuun ennen kuin synnytys käynnistyi. Vauva oli jo jonkin verran yliaikainen, en tiedä, olisiko se jollain tavalla vaikuttanut asiaan. Olimme kaikki työpaikalla hyvin järkyttyneitä tästä tapauksesta. Suren myös sukulaiseni ja hänen avovaimonsa kanssa keskenmenoa, joka heitä kohtasi.
Mutta elämä jatkuu ja juhannus lähestyy, tuo valoisten kesäöiden huipennus, suomalaisten suuri juhla. Toivon kaikille aurinkoista ja turvallista juhannusta, älkää juoko liikaa ja olkaa varovaisia vesillä ja liikenteessä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti