Sivun näyttöjä yhteensä

27.10.2016

Joulukortteja

Olen aina halunnut tehdä joulukortit hyvissä ajoin ennen joulua, koska en pidä kiireestä, en varsinkaan joulun alla. Niinpä tänäkin vuonna joulukortit ovat hyvissä ajoin valmiina kirjoitettaviksi!

Koska viime vuodelta jäi joulukortteja käyttämättä, lähtee alla olevista korteista osa postiin luultavasti vasta vuonna 2017. Suurin osa korteista on tehty valmiiksi stanssattuja 3D-kuvia käyttäen. Kylläpä niistä olikin helppo askarrella! En taida jatkossa enää ostaa leikattavia 3D-kuvia ollenkaan, ellei satu oikein kauniita kohdalle. Sen verran työlästä on niiden leikkaaminen.

Tässäpä nyt sitten varsinainen joulukorttikavalkadi...



















Jouluun on enää pari kuukautta, joten mielestäni valmisteluja voi jo ihan hyvin aloittaa... Tosin ennen joulua vietetään vielä meillä pienen pojan 12-vuotispäiviä sekä tietenkin isän päivää. Pikku hiljaa aion kuitenkin aloittaa lahjavalmistelut. Vielä kun sääkin muuttuisi talvisempaan suuntaan, olisi mukava fiilistellä jo joulutunnelmissa. Kaamosvalot ainakin aion jo laittaa, vaikka tiedän sen joitakin ihmisiä ärsyttävän. Valoa tähän pimeyteen kuitenkin kaivataan!

Hyvää lokakuun loppua!

Pieniä neuleita

Pimeinä syksyn iltoina on tullut jonkin verran neulottua. Tarkoitus on ollut päästä eroon lankavarastosta, joka ei vaan tunnu pienenevän, vaikka kuinka neuloisin... Aina tulee sorruttua lankaostoksiin, joka vesittää suunnitelmani vähentää lankavarastot olemattomiin! Tuttua varmaankin monelle neulomista harrastavalle.

Villasukkia tarvitaan aina, joten neuloin sukat moottoripyöräilevälle pojalleni ja toiset pienelle pojalle, joka toistaiseksi kulkee vielä jalan tai polkupyörällä. Ison pojan sukat on tehty ohuehkosta sukkalangasta, keltaiset sukat puolestaan Nallesta. Ohjeena on ollut ihan normi perussukan ohje.



Koska pipoillekin on talvella käyttöä, neuloin Seiska Veikasta miehelle räyhäkkään seeprapipon ja itselleni kirjavan Nallesta. Ohjeena oli Jacques Cousteau-pipon ohje, jonka olen joskus tulostanut netistä. En enää muista, mistä ohje löytyi monta monituisen vuotta sitten. Ohjeessa lankana oli Novitan Tennessee, mutta nämä pipot on tosiaan neulottu villasekoitelangoista.



Koska joulukin jo alkaa lähestyä, neuloin pienelle sukulaistytölle hyvissä ajoin lahjaksi pörröiset lapaset ja sukat. Lapasten koko 110 cm ja sukkien noin 30. Lankoina Nalle ja pörrölanka jämäkerältä. Ohjeina peruslapasten ja -sukkien ohje.




 Lisää sukkia on vielä tulossa... Ja ehkä lapasiakin.
 

9.10.2016

Kortteja ja pehmoleluja

Tänään ei mikään oikein mene putkeen. Olin jo kirjoittanut koko blogikirjoitukseni valmiiksi, kun vahingossa deletoin sen! Enkä sitten osannut palauttaa... Ei siis auta kuin kirjoittaa koko roska uusiksi... Kyllä sitä ihminen voikin sitten olla tyhmä!

Kortteja on siis tullut tehtyä, syyskuun iltoina. Halusin käyttää pois askartelulehdistä saamiani materiaaleja ja melkein kaiken sainkin upotettua tekemiini kortteihin. Tässäpä näitä:











Korttiurakan jälkeen ompelin muutamia pehmoleluja. Tein ensin pari pientä mollamaijaa omalla ohjeella, nukkien pituus on vain n. 18 cm. Tarkoitus oli ommella niitä enemmänkin, mutta sitten aloin pohtimaan, mihin ihmeeseen niitä oikein tarvitsen... En itselleni ainakaan ja lahjoiksikaan niitä ei voi määrättömästi antaa. Toistaiseksi mollia on siis syntynyt vain nämä kaksi ja nämäkin tyttelit ovat vielä nakuina.

Vanhasta Suuri Käsityö-lehdestä  löysin kivan pehmopupun ohjeen ja päätin mollien jälkeen ommella pari pupua. Ohjeessa oleva söpö pupu oli tehty valkoisesta tekoturkiksesta. Minulla ei ollut kuin mustaa, joten ompelin puput siitä. Tarkoitus oli antaa myös puput lahjoiksi pienille kummi- ja sukulaislapsille, mutta pupuista tuli niin pelottavia, että ei niitä voi lapsille antaa! Pelästyvät pian... Saanko siis esitellä, pelottavat Mörkö-Pupu ja Rokki-Pupu:
Myös nämä vesselit ovat vielä vaatteita vailla. Nimiensä mukaiset vaatteet tulevat saamaan, kunhan taas kaivan joskus ompelukoneen esille. Juuri nyt ei ompelu huvita tippaakaan eikä oikein mikään muukaan. Olo on uupunut, on ihan vati nurin. Lasten kanssa on välillä sellaista säätämistä, että oksat pois... Lisäksi hevonenkin on alkanut ryppyilemään, ryntäilee talutettaessa mihin sattuu (yleensä lähimmälle nurmikolle syömään) ja vaaratilanteita syntyy. Täytyy pistää karvakorva ruotuun taas... Tänään jo aloitettiin harjoitukset, kun vein ratsastuksen jälkeen hepan ulos. Kiersin riimunnarun turvan ympärille, siitä huolimatta pappa yritti parikin kertaa lähteä ryysimään, mutta sen kuitenkin pidettyä aisoissa. Hyvä niin. Tästä se lähtee taas, yhteisymmärryksen etsiminen... Olisipa se teinipojan kanssa yhtä helppoa!

Joitakin neuleita on syntynyt myös ja lisää on tulossa, koska ihan jouten en osaa olla, vaikka kuinka uuvuttaisi. Mutta niistä kuvia sitten myöhemmin.