Silppupussukat

Ompeluinnostuksessa tulee joskus tehtyä tuotteita, jotka ovat oikeastaan aika rumia ja joille ei ole oikein käyttöäkään. Ylijääneistä kangaspaloista (silpuista suorastaan) ompelin muutaman tilkkupinnan lennosta sen enempää suunnittelematta ja tein niistä pari pussukkaa, ihan vain tekemisen ilosta. Eipä näistä kovin kaksisia tullut, mutta tulipahan tehtyä ja sain pienet kangaspalat hyötykäyttöön.

Tässä ensimmäinen pussukka, molemmin puolin kuvattuna:

Tästä pussukasta tuli periaatteessa ihan ok, mutta seuraava on mielestäni suorastaan ruma... En jaksanut ommella siihen edes pohjaa, vaan se on nyt malliltaan tuollainen litteä:

Tätä rumaa pussukkaa en kyllä kehtaa antaa kenellekään lahjaksi, mutta ehkä keksin sille käyttöä. Aina on pientä sälää, joka on säilöttävä jonnekin. Siihen tarkoitukseen tämä sopii.

Joskus sitä tosiaan tekee asioita vain tekemisen ilosta, vähät siitä millainen on lopputulos! Onko tässä sitten mitään järkeä, se onkin eri juttu.

Muutama ilta vierähtää nyt sitten tyttären vanhojen tansseihin tulevan mekon helman lyhennyksessä. Aloitin urakkaa eilen. Kylläpä on ikävää lyhentää mekkoa, jossa on kolme helmaa ja niistä yksi harsokangasta ja kaksi liukasta kangasta... Ja kaikki vielä kaarevaa reunaa. Päätin, että ompelen helmapäärmeet käsin. Ompelukoneeni on vanha ja oikkuilee joskus, en ota sitä riskiä, että se alkaa tehdä jotain kammottavaa syrttyä kesken ompelun ja sitten joudun ratkomaan ja sitten kankaassa on ehkä reikä... Ja kaarevan reunan päärmääminen on joka tapauksessa helpompaa käsin, vaikka onhan se hidasta hommaa.

Tiedän, että helmasta ei tule minun taidoillani vimpan päälle hieno, mutta tytär on onneksi suurpiirteinen tässä asiassa ja totesi, että kelpaa. Pääasia kuulemma on, ettei hän kompastu helmaan tanssiessaan. Toivotaan, että niin ei pääse käymään!