Sivun näyttöjä yhteensä

21.9.2014

Kiinanruusu kukkii!

Siirtin keväällä kiinanruusumme käytävän ikkunan ääreltä olohuoneeseen ja siitäkös kukka innostui. Tällä hetkellä kukka on ainakin puolitoista metriä korkea ja se on myös kukkinut innokkaasti koko kesän.

Eräänä päivänä huomasimme, että yksi kukista olikin vähän erikoisempi:
















Sivusta kukka näytti tältä:






















Normaali kiinanruusun kukka on paljon yksinkertaisempi, mutta kaunishan tämäkin on:















Kiinnostavaa nähdä, kuinka pitkään kasvi jaksaa kukkia. Valon vähentyessä kukintakin varmaan hiipuu.

Tilkkujen taikaa

Vaikka kesä on ollut kiireinen, elokuussa minulla oli aikaa ommellakin jonkin verran. Enimmäkseen tein tilkkutöitä. Ensimmäinen tilkkutyö oli harjoittelua, koska en ole ommellut tilkkujuttuja pitkään aikaa. Löysin kivan tilkkublokin ohjeen muistaakseni Tilkunviilaajan blogista (?) ja sitä halusin kokeilla.

Tilkuista syntyi tyynynpäällinen, vaikka aluksi tarkoitus oli tehdä kassi. Toiselta puolelta tyyny näyttää tältä...






















...ja toiselta puolelta tältä:





















Ompelin myös yhden pöllön. Tämän pöllön täytteenä on styroxpalloja, mutta ei tämäkään kovin hyvin pöydällä pystyssä pysy. Pöllöt vaativat edelleen kehittelyä...






















Ompelin myös pari pientä pussukkaa, koska halusin eroon muutamista kierrätysvetoketjuista. Toinen pussukoista päätyi jo käsilaukkuuni kaiken pienen sälän säilyttämiseen. Edelleenkin inhoan vetoketjujen ompelemista, mutta jos näitä tyynyliinoja ja pussukoita jaksaisi sitkeästi ommella lisää, saattaisin jossain vaiheessa oppia ompelemaan vetskaritkin siististi paikoilleen.

Pussukoista tuli silti ihan kelvollisia:






















Mökille ompelin pyykkipussin. Pussin yläreunassa on samaa kangasta, mistä on tehty kappa pukuhuoneen ikkunaan. Pyykkipussukka päätyy samaan tilaan, oven viereen roikkumaan. Pussukkaan voi sitten tunkea likapyykkiä kotiin vietäväksi. Pesukonettahan meillä ei mökillä ole, kun ei ole vesijohtoa eikä viemäriäkään. Teksti "Pyykit" on ommeltu pussiin koneella. Yllättävän hyvin se onnistui.






















Tilkuista syntyi myös Kassi Keltainen. Tarkoitus on ommella vielä ainakin Kassi Sininen, mutta ennen sitä olisi ommeltava olohuoneeseen uudet verhot ja maalattava loppuun muutama keskeneräinen taulu... Joten tilkkutyöt saavat nyt toistaiseksi jäädä. Laitan ompelukoneen joksikin aikaa taas nurkkaan odottamaan, kunhan nyt ensin saan ne verhot ommeltua... Himskatin hidasta puuhaa sekin, kun kangas on ohutta ja liukasta.

Mutta nyt eksyin asiasta. Tässä siis kuva Kassi Keltaisesta, jossa on koristeena nappeja -keltaisia tietysti:






















Joululahjakasseja varten ostin jo Eurokankaasta punaista kangasta. Mutta kuten sanottu, ompeluhommat saavat nyt vähäksi aikaa jäädä. Palataan niihin sitten lähempänä joulua!

1.9.2014

Ainukan tuunaus

Ainukalla on blogissaan nukkekotiaiheinen vaihto, johon aion osallistua. Käykääpä kaikki miniatyyreistä innostuneet tutustumassa Ainukan tuunaukseen ja osallistukaa! Osallistujia on vasta kaksi, minä ja Aino... Lisää tarvitaan, jotta saadaan hyvä vaihtorinki!

30.8.2014

Pöllöilyä ja virkkausta

Kesällä en ehtinyt tehdä käsitöitä juuri lainkaan, mutta jotain pientä kuitenkin. Enimmäkseen virkkasin liinoja. Tässä muutama kuva kyseisistä käsitöistä:










































Yhden sinisen liinan annoin pois osana häälahjaa, enkä muistanut kuvata sitä. Malli oli kuitenkin niin kiva, että luultavasti virkkaan samalla mallilla ainakin yhden liinan. Yllä olevien liinojen mallit olen löytänyt vanhoista käsityölehdistä.

Kirjavasta langasta virkattu liina on tehty kierrätyslangasta: purin hassun virkkaustyön, jonka olin tehnyt lapsena ja otin langat uusiokäyttöön. Tykkään kovasti näistä monivärisistä langoista ja siksipä olenkin harmissani siitä, ettei niitä saa ihan joka marketista. Netistä tilaamalla kyllä onnistuu.

Tällä hetkellä olen kovasti innostunut tilkkutöistä. Olen yrittänyt kehitellä omaa pientä pehmopöllömallia, tässä muutamia "prototyyppejä":





















































































Kaksi ylintä pöllöä on tarkoitus laittaa narun varaan roikkumaan ja vihreäruudullinen pöllö puolestaan on "pöytämalli". Kovin hyvin se ei kyllä pystyssä pysy, tätä asiaa on vielä kehiteltävä lisää... Nämä kolme pöllöä ovat vain koristeita tai leikkeihin, mitään varsinaista hyötyä niistä ei ole - toisaalta hölmöä tehdä jotain sellaista, jolla ei ole mitään käyttötarkoitusta, mutta ehkäpä koristeitakin tarvitaan... Ja onhan käsillä tekeminen joka tapauksessa hauskaa!

Alimmainen pöllö on heijastin, silmät ja siivet ovat heijastinkangasta. Näitä heijastinpöllöjä aion tehdä lisää, koska heijastimia ei ole koskaan liikaa...

Pöllöjen lisäksi päätin kokeilla erilaisten pussukoiden ompelua päästäkseni eroon laatikossani lojuvista vetoketjuista. Koska vetoketjujen ompelu on minulle hankalaa, etsin aluksi mahdollisimman helpon mallin. Sellainen löytyikin tuoreimmasta (8/2014) Suuri Käsityö-lehdestä. Ohjeen mukaan päällisen olisi voinut tehdä sipsipussista, mutta minä tein sen isäni vanhasta paidasta. Tässä lopputulos, joka päätyi mökille kynäpenaaliksi:
















Käsitöitä ja piirustuksia värkätessäni olen muuten usein miettinyt, mitä maailmassa mahtavat olla ne paljon puhutut MAANLÄHEISET VÄRIT? Voisiko joku ystävällisesti määritellä ja kertoa minulle tämän? Sanasta "maanläheinen" tulee mieleen asia, joka on lähellä maanpintaa. Ja ainakin kesällä maanrajasta löytyy kyllä kasvien ja hyönteisten muodossa koko värien kirjo! Kuitenkin ihmisten puheista saa usein käsityksen, että maanläheiset värit ovat ruskeita, harmaita ym. Miten lienee, tietääkö kukaan?

Asiasta toiseen. Mökkiprojekti onneksi edistyy, vaikka välillä on tässä touhuttu muutakin. Tänään kävimme tasoittelemassa pihaa vielä kertaalleen ja ensi viikolla tilaamme soraa ja multaa. Valmista tulee kuin tuleekin!!! Sitten on sekin homma hoidettu. Tekemistä onkin ollut vähän liikaa viime aikoina. Jopa siinä määrin, että luovuin akvaariostani. Minulla on ollut akvaario jo 30 vuotta, joten tuntuihan se hieman haikealta laittaa kaikki kaloja myöten myyntiin. Kaloille jo löytyikin uusi koti ja pakko myöntää, että olen helpottunut. En vain enää jaksanut enkä ehtinyt huolehtia akvaariosta niin hyvin kuin olisi pitänyt.

Piakkoin voi olla edessä myös luopuminen Herra C:stä, jonka takajalat pettävät alta tuon tuostakin. Lääkärissä on käyty ja kipulääkekuuri on menossa. Vaivan syynä on spondyloosi, joka koiralla diagnosoitiin jo n. neljä vuotta sitten. Saimme eläinlääkäriltä ohjeet koiran voinnin tarkkailuun emmekä aio rääkätä koiraa, jos näyttää siltä, että sen olo käy liian hankalaksi - jos koira ei esim. pääse enää itse makuulta ylös tai pidätyskyky menee. Mökille kaivettiin tänään jo kuoppa valmiiksi. Toivottavasti sitä ei nyt aivan heti kuitenkaan tarvita... Lemmikistä luopuminen on aina niin sydäntä raastavaa ja päätös lopettamisesta äärimmäisen vaikea.

Laitan tähän loppuun vielä kuvan portaista, jotka mieheni on valanut ylijäämäbetonista monta, monta vuotta sitten. Ne ovat nyt kauniisti sammaloituneet ja ovat mielestäni hyvin viehättävä näky:






















Onnellista viikonloppua kaikille!

17.8.2014

Mökkikuvia

Kuten olen jo useampaankin kertaan maininnut, lomamme meni pääosin mökkitonttia muokatessa. Loman aikana saimme uimarannan uuteen uskoon. Vielä en ole ehtinyt ottaa kuvia uusitusta rannasta, mutta laitan tähän muutaman kuvan rannan muokkausprojektista.

Alla kuva, jonka olen ottanut laiturilta rantaan päin. Kuvassa näkyy keskeneräistä pengertä ja pieni hirsimökkimme.


















Kaivinkoneesta oli suuri apu penkereen rakentamisessa. Käsivoimin suurien kivien siirtely tuskin olisi onnistunut ainakaan yhdeltä mieheltä. Kaivurilla sai myös kätevästi kuorittua rannalta multa- ja karikekerroksen pois. Alta paljastui hiekkaa ja kalliota.




Eilen kävimme taas mökillä möyrimässä. Kameran akku alkoi osoittaa hyytymisen merkkejä, joten en saanut otettua kuvia pihasta. Ehdin kuitenkin ottaa muutaman kuvan mökin sisältä.

Olin tyytymätön kesämökin verhoihin ja vaihdoin ikkunoissa olleet kapat valkoisiin pitsiverhoihin. No eiväthän ne käyneet tupaan ollenkaan! Käytin sitten suhteettoman paljon aikaa ja energiaa verhoasian pohtimiseen, jopa niin paljon, että se alkoi tuntua naurettavalta - mitä väliä sillä loppujen lopuksi on, millaiset verhot jossain mökillä on? Maailmassa on tärkeämpiäkin asioita... Verho-ongelmani ratkesikin sitten viimein aika helposti: löysin alennusmyynnistä sattumalta mieleiset verhot, jotka sopivat mökille hyvin:



















Verhot ovat luonnonvalkoiset ja niissä on hennon turkoosin värisiä pystyraitoja, jotka eivät kuvasta oikein erotu. Verhot täytyy vielä lyhentää, koska mökkimme korkeus on vaivaiset 210 cm! Nykyään ei varmaankaan saisi edes lupaa noin matalan mökin rakentamiseen.

Tuvan pikkuikkunaan laiton nyt kesällä virkkaamani verhon:


















Mökin keittokomerossakin on tapahtunut pientä muutosta. Myimme vanhan kaasujääkaappimme ja ostimme tilalle aurinkosähköllä toimivan, hieman isomman jääkaapin. Se asennetaan jossakin vaiheessa keittiöön, toistaiseksi se on vielä tuvan puolella. Vanhan jääkaapin tieltä vapautui seinätilaa ja laitoimme seinälle hyllykön, johon sain kivasti kaikki pöydillä pyörineet purkit ja purnukat - tilaakin vielä jäi!


















Tässäpä mökkikuulumiset tällä kertaa. Homma jatkuu...

12.8.2014

Arki alkoi taas

Kesäloma on nyt ohitse ja arki alkanut. Mitäpä kesän helteisitä päivistä jäi käteen? Paljonkin, vaikka emme olekaan vielä saaneet mökkitonttiamme valmiiksi ja vaikka suurin osa lomasta meni mökillä pakertaessa eikä aikaa jäänyt kaikkeen, mitä olin suunnitellut. Sain joka tapauksessa olla taas muutaman viikon villi ja vapaa, elää vailla aikatauluja ja aikaisia aamuherätyksiä, joita vihaan. Sain tehdä asioita, joita syksyn ja talven pimeinä iltoina ja kylminä päivinä en voi tehdä.

Lomani oli siis onnistunut!

Arjen alkaminen ahdistaa jonkin verran, mutta viime lauantaina senkin hetkeksi unohdin. Veljentyttäreni meni naimisiin, ja kylläpä olikin mahtavat häät! Kaikki oli jotenkin niin täydellistä ja hyvin järjestettyä. Hääpari oli upea, varsinkin morsiamen kaunis puku laahuksineen. Oli hyvää ruokaa, rento meininki ja hienoa musiikkia, kiitos veljeni ja paikalle tilatun bilebändin. Nautin juhlasta täysin siemauksin ja tanssin varpaani rakoille! Kiitos sinulle ihana veljentyttöni vielä kerran tuosta ihanasta juhlasta ja kiitos hyvälle miehellesi myös! Toivon elämäänne niin paljon kaikkea hyvää, että sanat eivät riitä sitä kertomaan!

Mutta kylläpä taas kerran jännitinkin juhliin lähtöä. Juhlat ovat ihania, mutta joka kerta saan niistä myös valtavan stressin, koska pukeutuminen on yksinkertaisesti vaan niin vaikeaa. Sovittelin montaa eri mekkoa, onneksi tytär oli makutuomarina. Löytyihän se häihin sopiva asu viimein, mutta vaikeaa se oli. Muutenkin, kun olen koko kesän möyrinyt pihahommissa sormet ja varpaat multaisina ja hiekkaisina, oli muutos maamyyrästä ladyksi vaikea. Ja eihän minusta ladya saa tekemälläkään! En ole lady, enkä missityyppinen... Mahdanko olla edes rotunainen? Joka tapauksessa lähdin juhliin kynnet lakattuina, mutta kynsinauhat rispaantuneina, sääret ajeltuina, mutta täynnä haavoja ja laastareita...!!! Että sellaista menoa. Onneksi häissä on pääosassa morsiuspari eikä morsiamen täti!

Lähiaikoina ei ole juhlia tiedossa, vain pelkkää tavallista arkea. Toisaalta hyvä niin, koska siinä arjessakin on ihan tekemistä. On paimennettava lapsia käymään koulua, vahdittava tenavien hampaiden pesua ja nukkumaan menoa, käytettävä koiria lenkillä ja kannettava huolta vanhenevasta Herra C:stä, joka on kesän aikana käynyt kankeaksi köpökäksi. Myös laidunkausi päättyy pian, joten hevostakin on jälleen alettava liikutella. Syyskuussa alkavat myös tyttären tanssiharjoitukset. Ja mökkitontillakin olisi vielä paljon puuhaa, kaivuutyöt olisi saatava loppuun ennen talvea.

Niin se vaan on: kesän lämpö ja vapaus ovat taas jäämässä auttamattomasti historiaan. Edessä on pitkä pimeä syksy ja talven tuiskut. Yritänpä nyt sitten taas selvitä niistä.

15.7.2014

Kesälomailua "työleirillä"

Olen nyt ollut pari viikkoa lomalla ja aika työntäyteistähän se on ollut. Suurin osa ajasta on mennyt kesämökillä möyriessä. Välillä on vettä tullut kuin aisaa, välillä tuli rakeitakin. Muutaman kerran kaivuri on ollut lällissä jumissa ja viime päivinä puolestaan on huhkittu paahtavassa helteessä paarmojen surratessa ympärillä. Vielä vaaditaan paljon, paljon työtunteja, ennen kuin kesämökkitonttimme on siinä kunnossa, että sitä voi kutsua pihaksi! Koko loma menee pihahommiin, lisäksi mies yrittää siinä sivussa laitella avoautoaan. Työtä riittää!

Toki lepäämme välillä ja vähän reissaammekin. Loman alussa kävimme sukulaisten luona Turussa sekä lillumassa Naantalin kylpylän lämpimissä altaissa. Se oli mukava loman aloitus. Samalla reissulla tuli shoppailtua Ideaparkissa. Olemme tavanneet ystäviä ja mukavia illanviettoja on vielä tulossakin. Lisäksi osallistumme sukujuhliin Pyhäjärvellä. Tallillakin olen pyörähtänyt aina silloin tällöin, tosin helteisten säiden vuoksi ratsastaminen ei ole erityisemmin houkutellut. Heppa on laitumella isossa ruunalaumassa, joten säännöllinen liikuttelu ei onneksi ole välttämätöntä. Jää aikaa muihin puuhiin eli toisin sanoen kesämökin pihan kunnostamiseen...

Loman alussa piha näytti todella lohduttomalta:

















Lälliä kaivettiin pois ja kuvassa näkyvät murskekasat on tasoiteltu mökin pihaan johtavaksi tieksi. Samalla tehtiin uusi kulkutien pohja myös liiteriin ja huussiin.

Risuja mökillä riitti, mutta alla olevassa kuvassa näkyvät risut olivat onneksi ne vihoviimeiset. Viime viikolla sain ne viimein haketettua ja risuhommat ovat tältä erää ohi.

















Mökin taakse rakennamme ylimääräisistä kivistä kivikukkulan, jonka päälle tulee kivikkokasveja. Kukkula alkaa pikkuhiljaa muotoutua:

















Tässä mies kukkulanrakennuspuuhissa:

















Etupihalla on vielä valtava hiekka- ja kivikasa. Tarkoitus oli, että se tasoitellaan siitä tänään pois ainakin osittain, mutta tietenkin kaivurista hajosi pari letkua kesken työn. Kasa saa siis odottaa vielä muutaman päivän.

















Muutaman vielä surkealta näyttävän kukkapenkin olen rakentanut liiteri- ja huussirakennuksen kupeelle. Koska osa tontista jää luonnontilaiseksi, käytin penkkien reunustamiseen luonnonkiviä. Mökkipihasta ei ole tarkoitus tehdä samanlaista puutarhaa kuin meillä kotona on, vaan se saa jäädä sellaiseksi "puolivilliksi". Kukkapenkit ovat siis sen mukaisia:

































Tässä vielä lähikuva kukkapenkkiin istuttamastani akileijasta. Akileijat ovat suosikkikukkiani ja niitä laitan mökille kasvamaan paljon!

















Laitan tähän vielä muutamia kuvia mökin sisältä. Mökkimmehän on todella pieni, siinä on vain keittokomero ja tupa sekä sauna ja pieni pukuhuone. Meille tämä riittää. Mökin kunnostus jää ensi vuoteen, mutta sisustamisesta ja sen uusimisesta voi haaveilla jo nyt. Haluaisin ainakin siirtää jääkaapin pöytätasolta lieden alle, maalata katot valkoiseksi ja lattiat harmaiksi. Aion uusia myös tuvan verhot. Mutta tällä hetkellä mökillämme näyttää siis tältä:

































































Turussa Luostarinmäen käsityöläismuseossa ihastuin vanhojen tupien sisustukseen ja jotain sellaista haluaisin mökillekin. Koska antiikkikalusteet ovat kuitenkin aika kalliita, en todennäköisesti raski sellaisia mökille ostaa, varsinkin kun mökki on talvet kylmiltään. En myöskään halua heittää pois vanhoja kalusteita, jotka ovat ehkä vähän jo tylsiä, mutta kuitenkin käyttökelpoisia. Luultavasti nuo mäntykalusteet saavat siis jäädä mökille. Keittiöön kaipaisin myös jotain uudistusta, en tykkää yhtään siellä olevista kaapeista. Mutta katsotaan nyt... Ensin on saatava tuo pihaprojekti loppuun, sitten vasta on sisustuksen vuoro!

Mukavaa kesän jatkoa kaikille!