Sivun näyttöjä yhteensä

4.7.2016

Välillä lapsettaa...

...ja silloin on kiva puuhailla miniatyyrimaailmassa ja antaa mielikuvituksen lentää. Löysin kaappieni kätköistä muutaman pienen nuken lapsuus- ja nuoruusvuosiltani ja päätin ommella näille pikkuisille uudet vaatteet. Jotain metsäneläviä nämä ovat, tonttujako vai peikkoja kenties? Pikkuisia kuitenkin ja kotia vailla... Onneksi vintiltä löytyi peikkopariskunnalle myös uusi koti - tosin se oli aika ränsistynyt...

Tässä Pipsa sellaisena, kuin hänet kaapistani löysin. Taavi oli täysin nakupellenä (no kengät olivat jalassa), joten en viitsinyt ottaa Taavista kuvaa... Olisihan se nyt peikkopojalle varsin noloa!


Tässä pikkuiset uusissa vaatteissaan:


Peikkojen tuleva koti oli vuosien saatossa ja tyttären leikeissä räjähtänyt; kattopaloja oli irti ja muutenkin talo repsotti. Liimailin taloa hieman ja nyt se näyttää paljon paremmalta. Osa kattolevyistä tosin oli niin vääntyneitä, että rakoja jäi väkisinkin. Mutta eivät pienet tuuletusrakoset peikkoja haittaa, päinvastoin! On mukavaa, kun ilma kiertää.


Olen rakentanut tämän talon tyttärelle vuosia sitten valmiista talopaketista. Paketti ei ollut kovin laadukas, kaikki levyt olivat kieroja, mutta ihan mukavan näköinen mökki leikkeihin silti saatiin, vaikka rakentajana olinkin aika taitamaton - paremmankin näköisen mökin tästä olisi saanut. Pidän erityisesti noista ikkunoista, jotka ovat, ihme kyllä, säilyneet leikeissä vahingoittumattomina.

Sisustaminen on parasta näissä nukketouhuissa. Talon yläkertaan tulee peikkojen makuuhuone ja alakertaa tupa. Yläkerta on vielä aika lailla tyhjillään, mutta petipaikka Pipsalle ja Taaville jo on. Turkisten seassa (vanhan takin kauluksesta), huovan alla, on mukavaa pötkötellä... Ja aarrearkkuun (jonka olen saanut vaihdossa Ainukalta) voi laittaa vaikka vaatteita talteen.


Alakerrassa on vähän enemmän tavaraa, liesikin jo paikoillaan. Sen olen tehnyt jo aiemmin, samoin lieden päällä olevan naulakkohyllyn. Nyt nekin pääsivät käyttöön. Kattilaan väsäsin kahvan korupiikeistä ja puuvillalangasta. Jakkara on askarreltu puupalasta ja helmistä - hella kun on pikkuisille hieman liian korkea. Mutta sepä ei näitä metsän asukkeja haittaa, ovat sukkelia kiipeämään!


Tuvassa on myös pieni "sohva", joka on tehty rasiasta, jossa on ollut ulkomailta ostettu minisoitin. Leikkasin rasian päälle huovan palan ja ompelin fleecestä tyynyn. Tuvan pöytä on askarreltu puupalasta (anopilta saatu, peräisin jonkun puisia leluja myyvän liikkeen tehtaanmyymälästä, sekundapalakasasta) ja helmistä. Tarkoitus on vielä tehdä pöytään sopivat penkit. En ole vielä päättänyt, maalaanko pöytää nuhruisemman näköiseksi, vai saako jäädä uuden näköiseksi.

Kuvassa pilkottava ämpäri on ostettu joskus Tiimarista ja kelkka on ollut jonkin kukka-asetelman koristeena, samoin oven vieressä nököttävä luuta. Matto on mokkanahan palanen vanhan takin kauluksesta. Pöydällä oleva lautanen on muovirasian alaosa, jonka maalasin hopean värisellä akryylivärillä. Lautaselle olisi tarkoitus laittaa kynttilöitä. Ikkunalla olevan lyhdyn olen askarrellut joskus kauan sitten.



Vielä olisi kaikenlaista pientä laitettavaa tähän mökkiin. Verhoja en tähän taloon laita, koska en halua peittää kauniita ikkunoita. Penkkien lisäksi pitäisi askarrella nojatuoli ja yläkertaan pöydäksi vaikka puulaatikko - ja sen päälle hopealautanen kynttilöineen. Siinäpä sitä on sadepäiville mukavaa puuhaa!

Sitten kun mökki on valmis, kiikutan sen mökille, sillä kotona sille ei ole tilaa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti