Sivun näyttöjä yhteensä

17.8.2013

Amalian oma huvila ja huussi

Pari viikkoa sitten ostimme meille tämmöisen härvelin:














Mieheni ei ollut koskaan ennen ajanut tämmöistä peliä, enkä tietysti minäkään. Onnistuneesti traktorikaivuri kuitenkin saatiin ajettua omaan pihaamme ja tänä aamuna mies ajoi vempeleen mökille. Noin 30 km matkaan meni pari tuntia.

Mökkitonttimme on lähes täysin luonnontilassa ja aika metsittynyt. Olemme haaveilleet jo pitkään omasta kaivinkoneesta, jotta saisimme kaikessa rauhassa kaivella tontillamme ja laittaa sitä pikku hiljaa uuteen uskoon. Nyt haave on toteutunut. Kun saavuin mökille, mies oli jo aloittanut kaivuutyöt:














Miehen kaivaessa minä otin kuvia tontistamme, jotta myöhemmin voisimme katsella tilannetta, josta lähdettiin liikkeelle. Alla on muutamia kuvia eripuolilta tonttia ja muutama kuva myös mökistä, joka sekin kaipaa kipeästi kunnostusta.



















































Jonakin päivänä mökkimme on toivon mukaan vaaleansininen ja sen edessä on iso kuisti kesäkeittiöineen. Rantaan haluaisimme kunnon hiekkarannan ja siistimmän nuotiopaikan. Kaivinkoneella ehkä saammekin jotain aikaiseksi myös rantakaistaleella. Kun tontti on laitettu, on mökin vuoro. Varsinkin mökin ikkunat kaipaavat kipeästi kunnostusta:














Mutta ensin siis mylläämme tontilla! Aloittelijalta kaivaminen edistyi melko hitaasti ja kivet, jotka oli tarkoitus haudata, osoittautuivat yllättävän suuriksi. Kolme suurta kiveä mieheni sai kuitenkin upotettua maahan.







































Mies tarjosi minullekin mahdollisuutta nousta kaivurin ohjaksiin, mutta kieltäydyin kunniasta. Valtra on minun hyppysiini aivan liian suuri vempain, paremmin meikäläiselle sopii tämä :) Tuoli oli kyllä minulle hieman liian pieni!














Niinpä miehen kaivaessa huvittelin pelaamalla palloa Herra C:n kanssa ja keräämällä äidille kantarelleja. Neiti E nautti olostaan mökillä omalla tavallaan:














Kaivuu-urakka vei monta tuntia. Kun mies viimein malttoi lopettaa, näytti myllätty maa lähinnä pottupellolta - kiviseltä sellaiselta. Vaikeaa sanoa, tasoittuko tontti nyt tipan tippaa. Mutta ainakin ne muutamat isot kivet on upotettu maahan. Tästä jatketaan, sitten joskus...














Tässäpä oli ensimmäinen osa Amalian omasta Huvila ja huussi-juttusarjasta! Jatkoa seuraa, ennemmin tai myöhemmin. Todennäköisesti myöhemmin. Mukavaa viikonloppua kaikille!

2 kommenttia:

  1. Onpas iso työkone, sillä saa nopeaan valmista jälkeä ja pianhan tuon "pottumaan" saa sileäksi. Vaikka kukkatarhan siihen tekisit. Olkaahan sen koneen kans varovaisia ;)
    Tuo edellinen mattohan on hieno ja huivi tosi upea.
    Mukavaa olokuun loppupuolta :)

    VastaaPoista
  2. No aika urhoja olette, kun tuohon uskalsitte tarttua! TAi siis mies uskalsi =). Milloin mökkinne on rakennettu?

    VastaaPoista